Kauniin mutta kolean ruskan keskellä Tiina Levander kumisaapastelee reippain askelin tammoja ja varsoja vilisevän lauman sekaan etsimään varsoja esiteltäväkseen. Yksi kerrallaan hän esittelee kolme tämänvuotista varsaa kaikista 2019 syntyneestä kolmestatoista varsasta: Nevan Amiraalin hurmaavan otsaharjan kera, Nevan Vapauden, jonka päämerkkinä on selvä 1:nen ja ryhdikkään Nevan Keisarin.

Varsojen helppo käsittely herättää kysymyksiä. Vain yksi varsoista kokeilee kepillä jäätä ja pistää Tiinalle hieman hanttiin. Muuten varsat on helppo seisottaa, ne pysyvät paikoillaan ja antavat esitellä hienosti ja rauhallisesti itseään.

Nuori kasvattajalupaus Tiina Levander perustaa toiminta-ajatustaan kasvatustoiminnassaan vahvasti varsojen käsittelyyn varsan syntymästä lähtien.

Mistä kaikki alkoi?

Tiinan hevostelu alkoi aikanaan nuorena tyttönä siitä, että oma vaari hankki hänelle ensimmäisen oman hevosen (AG Waltti). Hevoskärpäsen pureman tuntee ja tietää jokainen hevostelija ja niin kävi Tiinallekin, että hän löysi itsensä ajan myötä opiskelemasta Kaustisella ravipuolelle painottuvalta hevostenhoitajalinjalta.

Italia kutsui aluksi työharjoittelun merkeissä Erik Bondon riveissä, joka myöhemmin muuttui työpaikaksi. Italiassa Tiina työskenteli parin vuoden ajan.

Matkailu ja hevoset kiinnostivat edelleen ja matka jatkui Korvenojan Tuomaksella parivuotiaiden parissa Ranskassa. Myöhemmin Saharan ravitallilla Tiina tutustui perusteellisemmin siitostammojen ja varsojen hoitoon ja kasvatukseen.

Lisäksi Tiina on opiskellut kengittäjän ammatin ja on kengittänyt ammatikseen niin omia kuin vieraita hevosia jo 15 vuoden ajan.

Rinnalle löytyi kumppaniksi elämään ja hevosteluun Seppo, ja pari vihittiin avioliittoon 2013. Kirkosta yhteiselämään matkattiin – milläs muulla kuin hevosvaljakolla.

Tiinan vaari halusi tilalleen jatkajan ja halusi antaa tilan Tiinalle. Tiina aloitti hevoskasvatuksen suomenhevosilla aluksi pienimuotoisesti toiminnan laajetessa vuosien myötä.

Startti tehtiin kasvatuksessa kuitenkin ensin lämminverisellä. 2013 syntyi ensimmäinen varsa Midnight Miracle lämminveritammalle Whistle Jill. Varsa on sittemmin kilpailuliisattu.

Loistava periyttäjä

Tiinan ja Sepon ensimmäinen suomenhevostamma Lipsahti alias Lipsu saapui tilalle vuonna 2013. Vuonna 2015 syntyi yksi varsa Lipsulle (i. Hullumies). Varsa nimettiin enteellisesti suurella sydämellä Nevan Lupaukseksi.

”Lipsu löytyi vahingossa ja jokin tammassa kolahti. Sillä oli jo aiemmin kaksi varsaa (Vinksahti ja Tupsahti), mutta ei suurempia jälkeläisnäyttöjä.”

Vuosien myötä Tiinan intuitio kuitenkin osoittautui oikeaksi ja Lipsu loistavaksi periyttäjäksi. Lipsun varsat ovat juosseet aikaa 30:tä ja alle.

Sittemmin varsojen määrä on vuosittain reippaasti lisääntynyt uusien tamma- ja orihankintojen myötä. Kaiken kaikkiaan varsoja on syntynyt vuosien myötä noin 70. Kaikki varsat ovat löytäneet tiensä maailmalle joko ratsu- tai ravikäyttöön.

Tänä vuonna on syntynyt 13 varsaa, joista yksi kuoli verenmyrkytykseen muutaman päivän ikäisenä. Verenmyrkytyksen se sai ilmeisesti emän kohdussa.

Suomenhevosista rotuna Tiina tuumaa iloisesti pilke silmäkulmassaan, että ”onhan ne persoonia”.

”Sopivat suomalaisille kuin nenä päähän.”

Haasteista alkutaipaleella selvittiin

Alkuun Tiinalla ja Sepolla oli ajatuksena keskittyä suomenhevosten väreihin, mutta ajan myötä kasvatustoiminta keskitettiin enemmän juoksijoihin niin oman ravikiinnostuksen ja kokemuksen vuoksi.  Aloittavan kasvattajan apuna oli rahallinen tuki, jonka pohjalle laskettiin kannattavuuslaskelmat. Kuitenkin tuet leikattiin jo aloituksesta kahdessa vuodessa, joka vaikutti alussa orastavien yrittäjien ja kasvattajien toimintaan haasteellisestikin.

Vuosien myötä pariskunta on pystynyt parantamaan tamma-ainesta, ja varsat ovat saaneet nopeasti uudet kodit. Enimmillään hevosia on vuosien aikana ollut 57 ja nykyisin noin 40, joista 23 on siitostammaa, 4 omaa siitosoria ja 11 varsaa kuluvalta vuodelta.

Lisäksi pariskunta viljelee itse omat heinät ja kaurat.

Laumakasvatus sosiaalistaa

Hevosten hoidon yksinkertaistaminen lajiominaisuudet huomioiden on helpottanut kasvattajan työtä.

Hevoset elävät laumoissa aikuisia oreja lukuun ottamatta, jotka tarhataan yksin. Näistä kuitenkin kaksi oria voi vapaasti päästää tamman kanssa luonnollisesti hoitamaan varsatoiveita, joka on helpottava tekijä hektisessä siitoskaudessa.

Laumat elävät pihatoissa vapaalla heinällä: Tammat ja nuoret varsat samassa laumassa ja isommat varsat omassaan; orivarsoilla on oma laumansa. Pihatto mahdollistaa jatkuvan ulkoilun ja tukee terveyttä. Laumakasvatus tukee erityisesti varsojen sosiaalista kehitystä. Nuorilla varsoilla on aina oma hoitotäti tai -setä, esimerkkinä hoitovaari E.V. Hemo, joka on ehtinyt jo 27 vuoden ikään.

Pihaan on lisäksi valmistumassa uusi pihatto varsoille, johon Tiina on ottanut ideoita Saharan ajoilta. Siinä mahdollistetaan varsojen henkilökohtainen ruokinta.

Varsojen käsittely tärkeä osa toiminta-ajatusta

Syntymästä lähtien tapahtuva varsan käsittely turvaa varsan elämän aina kasvatustilalta uuteen kotiin ja valmennukseen. Käsitelty varsa on aina helpommin valmennettava. Tiina tilalla varsojen käsittely on luontaista ja liittyy päivittäiseen toimintaan sekä tapahtuu arjen lomassa.

Varsojen käsittely aloitetaan heti varsan synnyttyä. Varsomiskamera auttaa asiassa, joka sijaitsee varsinaisessa karsinatallissa, jonne synnyttävät laitetaan hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

Niin kauan kuin varsa saa emältä verta napanuoran kautta eikä komplikaatioita ja avuntarvetta ilmene, pyritään rauhoittamaan synnytys- ja jälkeisvaihe. Tilannetta seurataan kameroista. Kun tamma on noussut ja napanuora on poikki, lähdetään heti rauhallisesti tutustumaan uuteen tulokkaaseen sekä tarkistetaan emän ja varsan vointi.

Syntynyt varsa tutustutetaan ihmiseen hieronnalla ja silittelyllä sekä muun muassa hetkellisellä riimuttamisella.

Huomioitavaa on, että käsittely toteutetaan jaksoissa pienestä hetkestä aikaa pidentäen varsan ikä huomioiden.

Erityisesti kevätvarsojen osalta kävelyttäminen tarhaan ja takaisin talliin takaavat käsittelyssä positiivisen lopputuloksen. Tiina silittelee ja rapsuttelee aina ohimennen niin kävelyttäessä, ruokkiessa kuin muuten tammojen ja varsojen kanssa toimiessaan. Välillä hän ottaa varsan riimun ja narun päähän riippuen varsan iästä ja ”pettymyksen sietokyvystä”, jota Tiina osuvasti nimittää.

Tiina on huomannut vuosien myötä, että varsa saavuttaa jossakin kohtaa niin kutsutun pettymyksen sietokyvyn ja kestää jo hieman moitetta. Tiina antaa tätä ennen varsan tutustua ihmiseen rauhassa. Pienet mustelmatkin Tiina sietää itselleen vielä tässä vaiheessa eli varsojen nyppimiseen puututaan vasta myöhemmin pettymyskynnyksen noustua.

Tärkeätä on Tiinan mielestä se, että varsa kykenee ottamaan vastaan pieniä vaatimuksia. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi varsan seisomisen ja pysähtymisen opettelemista pienen pieni hetki kerrallaan.

”Tärkeätä on, että varsalle jää kokemastaan aina positiivinen fiilis ja sitä on kannustettu ja kiitetty.”

Uimarenkaasta voittoseppeleeseen

Vuosien myötä on varsojen kanssa kokemuksia kertynyt aina kuralammikoista kuljetusautosessioihin mitä rikkaampien ja koomisten kokemusten myötä.

Kerran Tiina irtaantui vastaavasta kokemuksesta nauraa tirskuen. Tuttava Kalle ihmetteli: ”Mitä sää oot vetänyt?”. Tähän Tiina positiivisena ja iloisena ihmisenä nauraa kihersi: ”Varsaa oon vetänyt.”

Tiina käyttää luovuutta erilaisin tavoin varsojen tutustuttamiseksi ihmisen maailmaan. Pohdinnassa on muun muassa se, josko lasten uimarenkaasta saisi hyvän kokeilupohjan tutustuttaa varsaa ajatukselle siitä, että sillä on jotakin kaulassaan.

”Voitonseppele kun on hyvä osata ja uskaltaa laittaa kaulaan sitten, kun sen aika on”, virnistelee Tiina iloisena.

 

Yhteystiedot:
Tiina Levander, Tinden Talli, puh. 040 7411813
Tallin sivut: www.tindentalli.fi
Sähköpostiosoite: tintti84@gmail.com

Teksti: Teija Kangaslampi
Kuvat: Tinden Tallin kotialbumi