Miltä näyttää, kun nuori nainen ratsastaa laukkaavalla hevosella, jännittää jousensa ja ampuu nuolen maalitauluun? Hienon hurjalta!
Reetta Korpi, 22, Maria Salonen, 15, ja Miramari Kärkänen, 15, esittivät ratsastusjousiammunnasta lennokkaan näytöksen Suomenratsujen Kuninkaallisissa Ypäjän derbykentällä.
Maallikkokin ymmärsi näkemänsä perusteella, että laji on erittäin haastava yhdistelmä tasapainoista ratsastusta ja tarkkuutta vaativaa jousiammuntaa.

Marian tyylinäyte. Kuva: Jukka Timonen
Hevonen laukkaa ja tömisee
Mikä saa harrastamaan noin vaativaa kombinaatiota? Ratsastajahan joutuu irrottamaan otteensa ohjista, kun hän poimii nuolen nuoliviinistä, jännittää jousensa ja ampuu. Hevosta voi ohjailla tuolloin pelkillä painoavuilla. Vastakaarijouset ovat kaiken lisäksi tappavia aseita, joita käytetään metsästyksessäkin.
”Se on se ikiaikainen soturifiilis, kun hevonen laukkaa ja töminä kuuluu”, Maria perustelee lajin kiehtovuutta.
Koukuttavuutta lisää jännittävän suorituksen laukaisema adrenaliiniryöppy. Maria nauttii myös yhteistyöstä hevosen kanssa ja lajin haasteellisuudesta – taitojen kehittymiselle kun ei ole mitään rajoja.
Innostus virisi näytöksestä
Nuorten naisten kiinnostus ratsastusjousiammuntaan heräsi vuoden 2018 keväällä Ypäjällä Orisuora-tapahtumassa. Tuolloin ratsastusvalmentaja Katariina Cozmei esitteli lajia Kylämäen hevostilan Jämpti-oriin kanssa.
Katariinan näytöksen innoittamina hevostilan tammoja aloitettiin totuttaa jousiammunnan ääniin Reetta Korven johdolla, ja kolmikko osallistui lajikursseille viime syksynä ja on siitä lähtien harrastanut ratsastusjousiammuntaa.
Miramari on lisäksi perehtynyt lajiin Hännilän Tilalla Anni Jauhiaisen opissa. Anni kilpailee ympäri Eurooppaa ja on lajin SM-kisakävijä. Miramari on jo itsekin kilpaillut ja hän edustaa Etelä-Suomen Ratsujousiampujat ry:tä eli ESRAJAa.

Miramari ampui tauluun osumia Tillin Tillikan täydestä laukasta. Kuva: Jukka Timonen
Porukkahengellä
Naiskolmikon lajiharrastusta potkii eteenpäin mainio porukkahenki. Reetta, Maria ja Miramari ovat ratsastaneet kymmenisen vuotta ja yhdistävänä tekijänä on ollut Kylämäen hevostila Marttilassa. He ovat aikaisemmin esiintyneet yhdessä hevoskatrilleissa messuilla ja raveissa.
Ratsastajien vanhemmista osa harrastaa myös ratsastusjousiammuntaa ja on mukana näytös- ja kilpailumatkoilla. Kylämäen hevostilaa emännöivä Elina Kylämäki oli Ypäjällä juontamassa kahta näytöstä ja kuskaamassa tilan kolmea tammaa: Marian ratsastamaa Räkninkiä, Miramarin Tillin Tillikkaa ja Reetan Assia Klaaria.
Eli tiimihommaa yhteiseksi hyväksi.

Hevonen on totutettava jousiammuntavälineisiin. Miramarin ratsu Tillin Tillikka ei ole moksiskaan nuolen viuhahduksista. Kuva: Jukka Timonen
Satasella jousen omistajaksi
Reetta, Maria ja Miramari edustivat Ypäjällä Suomen Ratsastusjousiampujain Liitto ry:tä.
Liiton kotisivujen mukaan ratsastusjousiammunta vaatii harrastajalta hyvää kehonhallintaa, ratsastus- ja hevostaitoja, hyvää jousenkäsittelytaitoa ja tarkkuutta.
Jos aloittajalla ei ole kokemusta ratsastamisesta eikä jousiammunnasta, molemmat lajit on opeteltava erikseen. Ratsastajan on totuteltava erityisesti ilman ohjia ratsastamiseen.
Jousiammunnan harjoittelu aloitetaan ensin jalat tukevasti maankamaralla. Kun jousiammunnan perustekniikka ja jousen käsittely ovat hallussa, sen jälkeen harjoittelun voi aloittaa hevosen selässä. Hevosen selästä ampuminen aloitetaan paikallaan seisten tai käynnistä.
Jousena käytetään yksinkertaista vastakaarijousta eli perinnejousta.
”Tähtäimiä ei saa olla. Sadalla eurolla saa hankittua toimivan jousen”, harrastajat valistavat.
Hevonen täytyy totuttaa käytettäviin aseisiin ja varusteisiin ja niiden aiheuttamiin ääniin. Nuolista tylsytetään päät ratsun loukkaantumisriskin eliminoimiseksi.

Taitavat ratsukot: Maria Salonen ja Räkninki (vas.), Reetta Korpi ja Assia Klaari ja Miramari Kärkänen ja Tillin Tillikka. Kuva: Jukka Timonen
Perinneasuilla kunnioitusta lajia kohtaan
Reetalla, Marialla ja Miramarilla oli näytöksessä yllään Katariina Cozmein valmistamat perinneasut.
”Koska laji pohjautuu sotataitoihin ja perinteisiin, haluamme kunnioittaa sitä asuillamme”, naiset perustelevat.
Ratsastajat käyttävät ratsastuskypäriä ja turvakenkiä. Turvaliivien käyttöä suositellaan myös. Vaaramomenteista huolimatta vakavia tapaturmia ei ole tiettävästi Suomessa sattunut runsaalle 200 lajiharrastajalle.
Luotto suomenhevosiin
Reetta Korpi, Maria Salonen ja Miramari Kärkänen käyttävät jousiammuntaratsuinaan vain suomenhevosia. Reetta on totuttanut kolmikon käyttämät tammat vieraisiin välineisiin ampumalla ensin vierestä ja sitten selästä. Hevoset eivät olleet ammunnasta moksiskaan. Hänellä on 99-prosenttinen luotto tammoihin.
”Suomenhevoset ovat lunkeja ja varmajalkaisia. Ne ovat nöyriä, palvelevia ja monipuolisia”, Reetta kehuu.
Jukka Timonen