Kirppu (1879–1907) oli suomenhevonen, joka saavutti voittamattoman ravikuninkaan maineen eläinlääkäri Ludvig Fabritiuksen ohjastamana. Fabritius, jota sittemmin on kutsuttu suomenhevosen isäksi, valitsi Kirpun yhdeksi neljästä kantaoriista, joista kaikki nykyiset suomenhevoset polveutuvat.

Dokumenttielokuva seuraa Kirpun tarinaa Rovaniemeltä Pöykkölän kartanolta Kirpun synnyintallista aina Pöytyälle Pihlavan kartanon pihaan, minne Kirppu tiettävästi on haudattu. Matkallaan toimittaja Aleksi Kauppinen vierailee muun muassa Turun Metsämäen raveissa ja tavataanpa myös Turun ikoninen suomenhevonen Kullannuppu. 

Kauppinen haastattelee elokuvassa useita asiantuntijoita. Rovaniemellä järjestettävien Kirppu-ajojen isä varatuomari Tuomo Pekkala kertoo niin Kirppu-ajojen synnystä kuin itse Kirppu-oriin ominaisuuksista. Pekkalan mukaan Kirppu tuli Rovaniemellä tunnetuksi hurjan luonteensa ja suuren nopeutensa ansiosta.

Suomenhevosen historiasta väitellyt tutkijatohtori FT Hilja Solala kertoo kantakirjojen eli jalostuseläimien rekisterien käyttöönotosta Suomessa ja niistä kriteereistä, joilla suomenhevonen kelpuutettiin kantakirjaan. Nämä kriteerit ohjasivat sitä, mihin suuntaan suomenhevosta haluttiin jalostaa.

”Saman hevosen oli kyettävä hakemaan ne puut sieltä metsästä, kyntämään peltoja, mutta sen lisäksi sen oli kyettävä kuljettamaan ihmistä paikasta toiseen.”

Suomenhevosen kantakirjauksessa kiinnitettiin huomiota muun muassa hevosen kokoon, väriin ja sukutietoihin.

Turun Hippos ry:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Roger Johansson muistuttaa, että Kirppu on kaikkien suomalaisten hevosten sukua.

”Viisinkertaisen ravikuninkaan Vieskerin sukutaulusta löytyy 31 kertaa Kirpun nimi”, Johansson kertoo esimerkin.

Johanssonin mukaan Ludvig Fabritius osti vuonna 1910 Turun Hippos ry:lle Turun saaristosta Pähkinäisen orivarsalaitumen. Siellä pidettiin orivarsoja vielä vuonna 1981. Enimmillään laitumella temmelsi yhtäaikaisesti 70 orivarsaa.

Eläinalan opettaja Kirsi Niittymäki kertoo hevosen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kansanuskon tutkija Sonja Hukantaival on väitellyt Suomessa käytetyistä taikaesineistä.

Kirpun tarinan kautta avautuu merkittävä luku suomenhevosen historiaa 1800-luvun lopulta tähän päivään. Suomenhevosesta tuli korvaamaton kumppani itsenäiselle Suomelle maatalousyhteiskunnan aikaan, sodissa sekä jälleenrakennuksen vuosina. Nykyään suomenhevonen on elinvoimainen hevosrotu, jota ei työnteolla enää rasiteta. Sen sijaan sen hyvinvointi on noussut keskiöön. 

Kirppu – suomenhevonen on katsottavissa YouTubessa Aleksi Kauppisen kanavalla. 40-minuuttinen elokuva on Kauppisen tuottaman dokumenttisarja Vox Turun toisen tuotantokauden päätösjakso. Myös kaikki aiemmat jaksot ovat katsottavissa YouTubessa.  Linkki elokuvaan: https://www.youtube.com/watch?v=0kHE3qqeHEk