Suomenhevosen tarina näytelmänä

Suomenhevosen Tarina

Keski-Uudenmaan Teatterin musiikkinäytelmä
Ohjaus Kari Paukkunen
Rooleissa Anu SinisaloAntti ReiniPertti KoivulaSeppo HalttunenAnna-Leena SipiläJari HämäläinenElina Varjomäki ja suomenhevonen
Ratsastuskeskus Aino; ensi-ilta 17.11.2017
Liput ticketmaster.fi tai Keski-Uudenmaan Teatteri

Näytelmä

Antti Reini ja Anu Sinisalo näyttelevät rinnallaan oikeat suomenhevoset Kiripassi ja Uuras. Kuva: Sami Lamberg

Haastattelussa Suomenhevosen Tarinan käsikirjoittaja, karismaattinen ja teatterialan konkari, näyttelijä ja käsikirjoittaja sekä muusikko Heikki Lund.

Miten näytelmä syntyi, Heikki Lund, ja mistä se kertoo?

”Ajatus syntyi pari vuotta sitten. Tunnen Ainon ratsastuskeskuksen omistajan Erkki Siltalan, ja hänen kanssaan ideoimme aihetta. Myös se, että olen erikoistunut Tuusulan Rantatien kulttuurihistoriaan ja taiteilijoihin, innosti projektiin. Yksi kuuluisa hahmo tällä Rantatiellä oli kirjailija Juhani Ahon Pekka-hevonen.

Pekka kuskasi usein hivenen päihtyneitäkin taiteilijoita Järvenpään asemalta ja oli kaikkien ystävä. Jotkut, kuten Eino Leino joskus, moittivat Pekkaa laiskaksi. Aho ei tietenkään tällaista loukkausta ottanut kuuleviin korviinsa.

Nyt kun itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta, oli tarvetta kertoa, kuinka ratkaisevan tärkeässä asemassa suomenhevonen on ollut Suomen itsenäisen historian vaiheissa. Näytelmä käynnistyy, kun Juhani Aho muuttaessaan Helsinkiin joutuu myymään Pekka-hevosen. Todellisuudessa näin on ehkä käynytkin. Lahtisen isäntä ostaa Pekan, ja tästä tarina lähtee liikkeelle. Suomen ja suomenhevosen tarina kerrotaan Lahtisen perheen kautta. Fiktiivisessä tarinassa käydään läpi Lahtisten neljä sukupolvea tähän päivään asti.

Näytelmä etenee itsenäisen Suomen alkuajoista käyden myös läpi kansamme dramaattiset vaiheet kuten sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan.  Sotia ei kuitenkaan käsitellä kovin tarkasti, koska halusin kertoa muustakin. Suomenhevosen merkitys näissä kaikissa sodissa tulee kuitenkin ilmi. Enemmän kuvaan ihmiskohtaloita ja sitä, miten Suomi kehittyy sadan vuoden aikana maatalousyhteiskunnasta teollisuus- ja tietoyhteiskunnaksi. Mukana on Suomea muuttaneita tapahtumia, kuten pula-ajat ja taloudellisen nousun ajat. Suomenhevosia oli parhaimmillaan 1950-luvun alussa noin 400 000 ja 1980-luvun lopulla 14 000. Työhevosen aika alkoi olla ohi. Se kuvastaa myös hyvin maassamme tapahtunutta kehitystä.

Suomenhevonen oli ennen miehen paras kaveri. Hevoselle mies pystyi kertomaan salaisimmatkin asiat, nekin, joita ei edes vaimolle pystynyt kertomaan. Hevonen oli terapeutti, jonka rooli on nykyään vain korostunut. Siitä on tullut naisten ja tyttöjen paras kaveri ja lemmikki. Tarinassa poiketaan myös raviradoilla. 1930-luvulla ja 1960–1980-luvuilla into oli ravipuolella hurjaa.

Lahtisen perheen kautta käsitellään suomenhevosen historiaa siis hyvin monipuolisesti. Myös puhekielen muutos vuosien saatossa tulee hyvin esiin. Ennen vanhaan esimerkiksi vanhempia teititeltiin.

Kirjoittamisen alussa lähdin tutustumaan tarkemmin suomenhevosen historiaan ja suomenhevoseen. Luin monia tarinoita, joissa suomenhevonen esimerkiksi pelasti monen sotilaan hengen tai miten viisas ja oppivainen eläin se on. Työkäytössä hevonen oli välttämätön. Jos talossa oli hevonen, tienasi mies tukkisavotalla paljon paremmin kuin ilman sitä. Suomenhevonen on ollut merkittävässä asemassa Suomen taloudellisessa nousussa. Merkitys alkoi vähetä konekannan yleistyessä.

Suomenhevosen ilmiömäinen sopeutuvaisuus tuli ilmi, kun tutustuin sota-aikaiseen kirjallisuuteen hevosen merkityksestä sodassa. Mutta samanlaiset psyykkiset ongelmatkin sille saattoi tulla kuin ihmisille, jotka menettivät hermonsa sodassa.”

Näyttelijät

Rooleissa esiintyvät muun muassa Anu Sinisalo, Antti Reini, Pertti Koivula, Seppo Halttunen, Anna-Leena Sipilä, Jari Hämäläinen, Elina Varjomäki ja suomenhevonen. Kuva: Sami Lamberg

Millaista on ollut rakentaa lavasteita ja näytelmää ratsastustallilla ?

”Kun olemme rakentanet lavasteita hevosten keskellä, olemme huomanneet, miten erilaisia nekin voivat olla. Niillä on jokaisella oma luonteensa.

Maneesiin pystytetään teatteri ja katsomo. Vieläkin hirvittää, miten se onnistuu. Lavasteiden pitää olla isossa tilassa näyttävät ja samalla mahdollisimman yksinkertaiset, jotta ne toimivat. Kun aikakaudet muuttuvat, niiden pitää olla helposti muutettavissa. Tarina alkaa toistasataa vuotta vanhasta pirtistä ja päätyy moderniin järvenpääläiseen omakotitaloon. On saanut miettiä päänsä puhki, miten se kaikki toteutetaan.

Ensimmäiset lukuharjoitukset on nyt pidetty, ja täytyy tyytyväisenä sanoa, että tarina toimii hyvin ja esitys on hauska ja vauhdikas.  Näytelmän kaikki musiikkikappaleet kertovat hevosesta. Mukana on vanhoja tuttuja lauluja, mutta myös uudempia tuntemattomia. Lauluistakin huomaa, miten hevosrakasta kansaa suomalaiset ovat. Täällä on tehty satoja hevosaiheisia lauluja.”

Ketkä ovat näytelmän pääosissa?

”Keskeisissä rooleissa ovat Kiripassi eli Kirppu ja Uuras, jotka ovat tietysti suomenhevosia. Molemmat ovat olleet esiintyviä taiteilijoita melkein koko ikänsä. Ne ovat olleet elokuvissa ja vaikka missä. On yllättävää, miten hyvin hevonen sopeutuu tuommoiseenkin hommaan. Ne ovat lempeitä ja tasapainoisia eläimiä, jotka eivät säiky, vaikka vieressä tapahtuisi mitä.

Muissa rooleissa ovat muun muassa Antti Reini, Anu Sinisalo, Pertti Koivula, Anna-Leena Sipilä ja Seppo Halttunen. Antti Reini on nyt meillä Keski-Uudenmaan Teatterissa mukana ensimmäistä kertaa. Häntä on ollut vaikeata saada teatterinäyttämölle, sillä hän esiintyy mieluummin elokuvissa ja televisiossa, mutta hänkin innostui näytelmästä kovasti siitä kuullessaan. Antti tykkää hirveästi hevosista.

Esityksen ohjaa Kari Paukkunen, eräs Suomen arvostetuimmista ohjaajista. Viime aikoina hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Seela Sellan kanssa. Kari on ohjannut aikaisemminkin hevosnäytelmän Lappeenrannassa.

Musiikista vastaavat Altti Uhlenius ja Jussi Hongisto. Altti sovittaa kaikki biisit. Esityksissä on neljän hengen orkesteri säestämässä lauluja.”

Kuinka monta esitystä produktiossa on?

”Koska esitykset ovat maneesissa, jolla on muutakin aktiivista käyttöä, esityskausi on tiivis. Ensi-ilta on 17.11. ja viimeinen esitys 3.12.2017.”

Haastateltava: Heikki Lund

Haastattelu ja kirjoitus: Teija Dahlgren

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s