Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2008

Kuuden vuosikymmenen kuningattaria

Jyväskylän Killerillä heinäkuun lopulla ohitetaan yksi huomionarvoinen merkkipaalu suomalaisen raviurheilun ja erityisesti suomenhevosen historiassa. Kuningatarkilpailu on näet järjestyksessään kuudeskymmenes, ja tämänvuotinen kuningatar 37:s suomenhevostamma, joka saa kaulaansa tuon himoitun laakeriseppeleen. Moninkertaisia voittajia kun on parikymmentä kilpailun historiassa.

Kuningatarkilpailu alkaa Hippoksen virallisessa historiankirjoituksessa Joensuusta vuonna 1948. Siitä saakka se on kuulunut vuoden päätapahtuman ohjelmaan – toki vaihtelevin säännöin ja konseptein. Mutta viimeiset pari vuosikymmentä tasa-arvoisena tammojen omana kilpailuna, samoin säännöin kuin oriittenkin kuninkuuskisa.

Hevosväellä on siis herännyt tasa-arvotavoite huomattavasti aikaisemmin, kuin työelämässä tai muualla suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä huolimatta, että vuonna 1948 elettiin paljolti maatalousyhteiskunnassa, jossa isännän ja emännän roolit erottuivat talossa paljon selvemmin kuin nykyään.

Numeroiden valossa suomenhevonen on kuudessa vuosikymmenessä kehittynyt kukonaskelin. Kun ensimmäisen ravikuningattaren Ilon ennätys näkyy tiedostoissa numeroissa 30,2, löytyvät 1990-luvun nopeimmilla voittajilla numerot 21,5 (V.H. Suvitar), 22,6 (Uja) ja Killerille kolmatta seppelettään vaanimaan tuleva B. Helmiina on nyt ennätyksellä 22,7. Mikä osuus kehityksessä on jalostuksella, valmennuksen ammattimaisuudella ja paremmilla radoilla – se on jo pidemmän keskustelun aihe. ämä kolmisenkymmentä jo radoille varsojaan saanutta kuningatarta ovat tuottaneet reilut sata jälkeläistä, joista yli 30 on ehtinyt tähtijuoksijoiksi.

Voittoisin kuningatarkilpailussa oli Valomerkki (24,9) neljällä voitollaan, mutta siitosura jäi valitettavan vaatimattomaksi. Kolminkertaisia voittajia ovat Vekkuliina, I.P. Sukkula, V.H. Suvitar, Suhina, Sato-Satu, Helätin ja Tella.

Ilosta oli iloa vuosikymmeniksi

Ensimmäinen ravikuningatar Ilo jätti vuosikymmeniksi puumerkkinsä suomenhevosen jalostukseen.Vuosi voittonsa jälkeen se sai sulhasekseen Eri-Uljas-nimisen Eri-Aaronin pojan, ja tuloksena oli Eriloksi ristitty orivarsa.

Tuosta Toivo Ruokosen käsissä tähtiravuriksi kehittyneestä oriista tuli noin 250 varsan isä ja niistä monet nousivat otsikoihin sekä radalla että siitoksessa. Erilon ainoiksi ”kuningaspojiksi” jäivät Puhemies ja Eri-Teräs, mutta vielä tämän päivän ravurien suvuissa vilahtelee Erilon tytär Erilla. Kahdeksan tähtijuoksijan emä, jonka poika Vokkerilla saattaa hyvinkin esiintyä Killerillä ravikuninkaan isänä.

Erilla sai itsekin ennätyksen 26,7 a ja oli myös mukana kuningatarkilpailuissa.
Erillan tyttäristä periyttäjätammojen aateliin nousi myös Virilla seitsemällä (7) tähtijuoksijavarsallaan.

Erilon tyttäristä muistetaan myös yhdeksän vuoden kilpailu-urakan, ennätyksen 23,6 ja lähes 130.000 euron voittosumman 1980-luvun palkintotasosta kerännyt Silotar. Simossa Esko Patokoskella parhaat vuotensa vaikuttanut tamma teki kahdeksan varsaa, joista maineeeseen nousi Sinkun Vinkku 20,2 ja kolme muuta tähtijuoksijoiksi.

Näkemättä jäi, mikä olisi ollut Kouvolassa kuningatarseppeleen saalistaneen Ilorin panos jalostuksessa. Risto Lankin ajokki kun menehtyi pian voittonsa jälkeen.
Emänisänä Erilo näkyy seitsemän tähtijuoksijaa jättäneellä Eri-Veitikalla – ja onhan se myös 1990-luvun ”kuninkaiden kuninkaan” Vieskerin emänisänisänä.
Alkuvuosikymmenten kuningattarista monet olivat siitoksessa epäonnisia, eivätkä itse loistaneet. Mutta tyttäriensä kautta muun muassa A.K. Tyttö jätti Monarkin ja Sato-Satu itse siitoksessakin käytetyt Tsaarin ja muun muassa ravikuningas Apassin suvussa vilahtavan Salperin.

Vain kaksi jälkeläistä saanut Suhina kuitenkin on tänäänkin suomenhevosjalostajien huulilla tyttärensä Arittaren kautta. Aritar kun periytti Suikun, jonka merkitys viimevuosikymmenien jalostuksessa on kiistaton.

ään tyttärensä Marilynin (25,6) kautta, kun sen tytär Hovi-Meeri jätti nyt radoilla olevat Hovihelin 26,1 ja Villihotin 24,6.

Rautainen kilpatamma Helätin jäi kahden tähtijuoksijan emäksi, eikä enää vanhempana tiinehtynyt ja Tellan parhaaksi jää Tellen 25,9.

Riuska-kuninkaan riuskat tyttäret

Ikuiseksi kakkoseksi jo mainittu Ruoveden Oriyhdistyksen – sittemmin 15-vuotiaana seppeleen voittanut Riuska näyttäytyy mielenkiintoisesti kuningattarien historioissa. Se oli kahden kuningattaren, Riuskan-Tytön ja Lenitan isä, ja on isänä tai emänisänä huomattavalle joukolle tähtijuoksijoita. Siitäkin huolimatta, että siitä syntyi vain reilut neljäkymmnetä varsaa.

Kolme Riuskan tytärtä – kuningatarkilpailunkin yhteydessä tutuksi tulleita, saattaa olla liiankin suppea otos. Mutta ne ovat Riuskan tunnetuimmat jälkeläiset.

Riuskan-Tytön kotipaikka Oulun 1969 kuninkuusravien aikaan oli Haapajärvi. Kauko Liimatainen osallistui kuningatarkisaan 6-vuotiaalla tammallaan ollen kunniakkaasti viides kokonaiskilpailussa.Hän oli jo suunnitellut tammansa astuttamista – kokeeksi vaikka rauhoittaa joskus liiankin luonnokasta ajokkiaan. Ja kun tamma sattui juuri ”sille tällille” mies valitsi tulevan varsan isäksi oriiden kisan kakkosen, Uusi-Vedon. Seuraavana vuonna syntyi tammavarsa, joka sai nimekseen Uusi-Tyttö. Ja sen elinikäiseksi omistajaksi, valmentajaksi ja ohjastajaksi perheen junior Jorma Liimatainen. Riuskan-Tyttö siirtyi 1.26-aikaisena kokeneelle Martti Törnvallille ja jatkossa tuli kaksi seppelettä.

Kilpailu-uran jälkeen Riuskan-Tyttö varsoi vielä kahdesti, mutta nämä eivät enää emänsä mainetta juuri parantaneet.
Toisin kävi esikoisen: Uusi-Tyttö ravasi ennätyksen 25,1, osallistui kuningatarkilpailuihin ja varsoi Hollolaan muuttaneille Liimataisille kahdeksan varsaa, joista vain kaksi oli tammoja. Valitettavasti.

Kolme tähtijuoksijaa varsoista kehittyi, niistä yksi Ilo-Tyttö 27,6.
Sen Varsoista Aro-Tyttö II (28,5) on emänä tähtirajaa kolkuttavalla Amorelle ja aikaansa odottaa 2005 syntynyt Arla-Tyttö/Sipori. Toinen Ilo-Tytön varsa Tytön-Liina (23,8)on vielä starttaavan Liinan-Linkin (26,8) emänä ja on varsonut 2006 Liinan Leikin/ Liising ja 2007 ori Liinan Loiston Hovi-Arista.

Uusi-Tytön perillisiä on siis Jorma ja Marjatta Liimataisen tallista odotettavissa radoille. Toinen riuskalaisista kuningattarista oli Axel Kämpen Lenita. Se jätti Mariella Hagbyn 28,4 ja muut tyttäret ovat kaikkiaan kuuden tähtiravurin eminä.Parhaana Åsmond Hagbyn emä Karmensita Hagby neljällä tähtivarsallaan.

Kolmas kuninkuusraveihin liittyvä riuskalainen on Villen Tähti-tamma, joka on neljän tähtijuoksijan emänä. Sen paras jälkeläinen Ville-Vikkelä (22,2) osallistui kuninkuuskilpaan ja jätti juoksijoita myös siitosoriina. Tällä hetkellä on ykköskaartiin nousemassa Ville-Petteri Markku Hietasen valmennustallista.

ähden tytär Vilhelmiina on puolestaan emänä oriille Ville-Viis 23,9.
Kilpailulliset tähtihetket näillä Riuskan tyttärillä liittyvät vuoden 1976 Jyväskylän kuningatarkilpailuun: Riuskan-Tyttö oli kuningatar, Lenita kakkonen ja 6-vuotias Uusi-Tyttö hävisi Jorma Liimataisen harmiksi vain neljällä kymmennyksellä kakkostilan.

Totinalla toiveita

Valomerkin valtakauden jälkeen juuri Jyväskylässä 1991 kuningattareksi leivottu Totina urakoi 214 startin kilpauran, 115.000 euron voittosumman ja ennätyksen 25,4. Sen päätyttyä se varsoi yhdeksän varsaa, joista tähtijuoksijoita ovat tällä hetkellä Totemi Rok 21,3, Titina Rok 25,9 ja Tiroli Rok 27,6. Totinan viisi tammavarsaa näyttävät jatkossa, mikä sen vaikutus on emänemänä. Totemi Rokin varsat ovat jo osaltaan viitoittamassa näkymiä Totinasta isänemänä.

Vekkuliina ehti jättää kolme tähtivarsaa, Puhetyttö on tunnetuin Tytteriinan varsan, derbyvoittaja Suikun Sisun kautta ja Vipun seitsemästä varsasta kaksi on tähtijuoksijoita. Tulossa on 2005 syntynyt tammavarsa Turosta.

Viimeisimmistä kuningattarista Ujalla on näkyvillä Tino-Kustaa 28,9 kaikkiaan viidestä jälkeläisestä ja kuusi kertaa varsoneella Vintarin varsoista 5-vuotias ori Violento on jo juossut tähdeksi.

Suurin mielenkiinto kohdistunee huippuperiyttäjän kuningatarvarsaan I.P.Sukkulaan. Sillä on 2005 syntynyt orivarsa Apassista, 2006 se varsoi Vieskerille ja 2007 jälleen Apassille. Toisin kuin oriiden kuninkuuskilpailussa, kuningatarkisassa ei ole toisen polven kuningattaria. Demokratiassa tuntematon perintöprinsessa-systeemi ei siis toimi kuningatarkilpailussa. Ravikuninkaista useampi on ollut perintöprinssejä – aikaisempien voittajien poikia.

Ainakin voi toivoa, että jalostus muuttaa tammojen osalta tilanteen – tasa-arvoisemmaksi!

Juhani Matela