Vuoden suomenhevoskasvattaja 2026 on Esko ja Hilppa Härkälä Sastamalasta!
teksti: Kaijaleena Runsten
Vuoden suomenhevoskasvattajat 2026 Esko ja Hilppa Härkälä arvostavat suomenhevosen monikäyttöisyyttä. Esko ja Hilppa Härkälän toiminnalle on ominaista ahkera, huolellinen ja pitkäjänteinen työ sekä hevosten hyvä hoito, valintaperusteissa kiitetään.
Vuoden 2026 kasvattajaksi valitaan Härkälät Sastamalan Kiikoisista.
Esko Härkälä yksin ja osaksi yhdessä vaimonsa Hilpan kanssa on kasvattanut yhteensä 160 suomenhevosta. 28 kasvattia on yltänyt tähtijuoksijaksi, ja valiojuoksijoita on kaksi. Viime vuosina määrä on vielä kasvanut, kun Esko on yhdessä Hilpan tyttären Heidi Helmisen kanssa kasvattanut 13 varsaa.
”Kun toista sataa varsaa on meiltä käsin lähtenyt maailmalle ja niistä on paljon hyviäkin tullut, on se vähän ihmetys itsellekin”, Esko summaa. Vuoden kasvattaja -tunnustus on mieltä liikuttava tapahtuma.
”On se iso kunnia saada ottaa tämmöinen vastaan. On hienoa, että Suomenhevosliitto järjestää tämän, koska on meitä kasvattajia, jotka olemme tehneet paljon töitä suomenhevosten kanssa.”
Tunnetuimmat Härkälöiden kasvatit ovat vuoden 2022 Kriterium-voittaja Lipassi 25,2a (5v), nyt 6-vuotiaana 21,1a pistellyt Häijymies ja nyt 9-vuotias Vapassi 24,1ly. Lipassin Kriterium-kisan seuraaminen on ollut tähän asti kasvatustyön merkkipaalu. ”Siitä voi sanoa, että on hienoa, kun elämässä on sellaisen saanut kokea.” He olivat Hilpan kanssa kutsuttuina seuraamassa muiden kasvattajien kanssa Teivon raveja, mikä oli itsessään hyvin järjestetty ja arvokas mahdollisuus. Voiton jälkeen puhelin ei rauhoittunut koko iltana, kun onnittelusoittoja virtasi. Nyt kuninkuusravien palkitsemisseremonia jää kokematta. Härkälöitä edustaa Heidi Helminen. Eskolle on liikkuminen vaivalloista, eikä isoon väkijoukkoon lähteminen siksi luonnista.
Pariskunnan päätyö oli eläköitymiseen asti maidontuotanto mutta hevostalous on ollut siinä rinnalla tärkeänä. Työmäärä on varsinkin kesällä ollut suuri, kun enimmillään varsoja syntyi 8-9 kesässä. Esko tottui hevosten kanssa tekemiseen jo lapsena. Isä kasvatti jo hevosia ja se periytyi. Ensimmäisen oman siitostamman Leikin (i. Aro-Veli) hän hankki 1970-80 -lukujen taitteessa. Suomenhevosen monikäyttöisyyden ylläpitäminen on ollut Härkälöille tärkeää. Niin kauan kuin varsoja opetettiin kotona, ne oppivat ajon lisäksi myös työkäytön. ”Niillä sujui ravien lisäksi niin pellolla kuin metsäajossa. Joku tässä käynyt ihmetteli, että miten tuo hevonen voi tuossa seisoa ohjat maassa ilman, että se lähtee mihinkään”, Esko kertoo. Hän harmittelee, että hevosen työkäytön osaajia on hevosenomistajissa enää vähän.
”Harrastuksen mielessä soisi, että pientä työajoakin tehtäisiin.”
Työkäyttö kertoo myös nuoren hevosen halusta oppia asioita. ”Hyvälle kun laittaa länget kaulalle, homma toimii heti. Toisilla ei tahdo toimia millään.” Eskolle mieluinen hevonen oli varsinkin oma kasvatti Passita (Apassi – Rosvita – Vekseli) ennätys 27,0a. Tamma osoitti sopivuutta ravurin uralle heti opetuksessa. ”Ajoreissu tuli äkkiä tehtyä. En siltä koskaan pyytänyt mitään vaan se meni oma-aloitteisesti hienoa ravia. Velivainaa ajoi sillä kerran tässä pienen lenkin ja tuumi, että tästä tulee juoksija joskus vielä. Ja kyllä siitä tulikin.” Passita voitti yhden T75-lähdön Teivossa ja ansaitsi reilut 16 tuhatta euroa. Siitosura kuitenkin alkoi ikävimmällä mahdollisella tavalla: varsa syntyi väärässä asennossa. Menetettiin sekä varsa että vasta 9-vuotias emä.
Tammassa oleellisinta on luonne.
”Hyvä tamma on kiltti ihmiselle ja muille hevosille”, kuvaa Hilppa.
”Olen usein sanonut, että pidän 10 hyvää tammaa rehuissa ennen kuin yhden vihaisen”, Esko jatkaa. Hän seuraa edelleen tarkkaan raveja joka ilta TotoTV:n kautta. Kasvattien menestyksen lisäksi hän haluaa pysyä kärryillä sopivista siitosoreista. Sukujen yhteensopivuuden lisäksi valinnassa painavat ravinäytöt. Isäoreina on käytetty ykköstason hyviä oreja. Siitostammoja on nyt astutettuna kolme ja tänä kesänä varsoja syntyi kaksi: Assitan (Sipori –Tähti Assi – Apassi) varsoi Merran Roihusta ja Viisitar (Patrikin Muisto – Kihiliina – Poika-Siro) Hullumiehestä. Siitostammojen lisäksi Kihiliina (i. Poika-Siro) on ansainnut hienojen jälkeläistensä mutta ennen kaikkea luonteensa vuoksi elinikäisen paikan kotona.
”25-vuotiaana se on hyväkuntoinen. Ravikin vielä lähtee laitumella tarvittaessa silleen, että ei sen ikää usko”, Esko kuvaa. Hilppa kertoo, että tamma on tyttären Heidi Helmisen lapsille opetuskaverina hevosiin. Kihiliina on Lipassin ja Vapassin emä. Sen kaikki varsat ovat tulleet radalle paitsi nuorena kuollut ensimmäinen jälkeläinen ja nuorin 3-vuotias.
Kuva: Heidi Helminen
Tänä kesänä syntyi kaksi tammavarsaa, kun Eskon pitelemä Assitan varsoi Merran Roihusta ja Hilpalla oleva Viisitar Hullumiehestä.
Vuoden suomenhevoskasvattaja -palkinto
Suomenhevosliitto valitsee ja palkitsee vuosittain vuoden suomenhevoskasvattajan. Valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kasvatustoiminnan laadukkuus, hevosen hyvinvoinnin huomioon ottaminen toiminnassa sekä varsojen kehittyminen erinomaisiksi, pärjääviksi ravureiksi. Vuoden suomenhevoskasvattajana palkittiin Esko ja Hilppa Härkälä, jotka ovat tehneet pitkän elämäntyön kasvattamisen parissa. Heidän toiminnalleen on ominaista ahkera, huolellinen ja pitkäjänteinen työ sekä hevosten hyvä hoito. Härkälöiden nimissä, yhdessä tai erikseen, on syntynyt 1980-luvun alusta lähtien 160 suomenhevoskasvattia. Niistä 35 prosenttia on tullut starttiin. 28 kasvattia on yltänyt tähtijuoksijaksi, ja valiojuoksijoita on kaksi. Voittosummaa heidän kasvateilleen on kertynyt yhteensä lähes 790 000 euroa. Härkälöiden kasvattamia menestyshevosia ovat muun muassa kriteriumvoittaja Lipassi sekä Häijymies ja Vapassi. Viime vuosina Esko Härkälä on kasvattanut myös yhdessä Heidi Helmisen kanssa 13 suomenhevosta, joista neljä on toistaiseksi tullut starttiin.
