Vuoden 2025 suomenhevoskasvattaja on Korkiavuoren perhe!

Teksti: Kaijaleena Runsten

Suomenhevosliitto palkitsi Korkiavuoren perheen vuoden 2025 suomenhevoskasvattajana. Palkinto luovutettiin lauantaina Oulun kuninkuusraveissa. Vuosittaisen palkinnon valintaan vaikuttavat muun muassa kasvatustoiminnan laadukkuus, hevosen hyvinvoinnin huomioon ottaminen toiminnassa sekä varsojen kehittyminen erinomaisiksi, pärjääviksi ravureiksi.
Korkiavuoren perheen palkitsemista perustellaan näin:
”Jo edesmennyt Kalle Korkiavuori aloitti työn 1960-luvulla, jota ovat jatkaneet hänen poikansa Mauri ja Jyri Korkiavuori. Oma vahva tammalinja, luja ammattitaito, neljä omaa oritta ja hevosten hyvä hoito ovat tuoneet menestystä niin kasvatuksen kuin raviurheilun saralla. Hippoksen Heppa-järjestelmästä löytyy Korkiavuorille vuodesta 1971 alkaen 47 suomenhevoskasvattia. Niistä 29 kappaletta eli 62 prosenttia on tullut starttiin, 13 on yltänyt tähtijuoksijaksi, valioaikaisia on kuusi ja yksi superjuoksija. Voittosummaa kasvateille on kertynyt yhteensä jo noin miljoona euroa.”

Palkinnon vastaanottaneelle Mauri Korkiavuorelle viikonloppu on kerrassaan ikimuistoinen. Historiassa ei ole monia, jotka ovat saaneet kaksi kasvattia yhtä aikaa kuninkuuskilpaan. Hänen tapauksessaan tilanne on erityisen poikkeuksellinen, sillä kuninkuuskisaan osallistuvat täysveljet Pro ja Profiili. Niiden isä Provinssi on hänen isänsä Kalle Korkiavuoren kasvatti ja emä Express (Rallaus) on Maurin kasvatti kolmannessa polvessa. Mauri on mukana molempien oriiden kimpoissa ja sisar Katri Valtari Pron kimpassa. Lisäksi Maurin kasvatti ja itse valmentama Tulilatva (Viesker – Tangon Taika – Provinssi) 29,0a kilpailee sunnuntaina pikkukuningattaressa. Sekin on hänen kolmannen polven kasvattinsa, sillä Tangon Taika ja Express ovat puolisiskot.

Vuoden kasvattaja Mauri Korkiavuori siirtäisi kuninkuusravien palkintopottia

Korkiavuori näkee, että suomenhevosen kasvatus ja raviurheilu ovat monien muutosten alla.
”Onneksi valtiovallan ymmärrys tähän toimintaan on pysynyt toistaiseksi ainakin juhlapuheissa”, hän tuumaa.
Suomenhevosten asemaan kaviourilla on viime vuosina vaikuttanut voimakkaasti kylmäveristen tuonti Ruotsista ja Norjasta ja niille suodut vapaat kilpailuoikeudet. Näitä on kritisoinut vahvasti esimerkiksi alkukesällä ilmestyneessä Suomenhevonen -lehdessä ravikuningatar Lumi-Oosan kasvattaja Markku Lumiaho.
”Tuonti on pikkuisen onneksi rauhoittunut. Siinä on kaksi puolta. Se on kasvatustoiminnasta pois mutta jotkut lähdöt eivät tulisi täyteen ilman tuontikylmiä”, Mauri Korkiavuori analysoi.
Kasvattajalle on hänen mielestään ehdottoman tärkeä sääntö, että suomenhevosille annetaan lähdöissä etusija.
Hän kuitenkin esittää muutosta raviurheilun vuoden päätapahtumaan eli kuninkuusraveihin. Se koskee pääkisaan osallistuville hevosille maksettavaa korotettua 15 prosentin kasvattajapalkkiota.
”Vaikka sahaan tällä omaakin oksaa, mielestäni olisi syytä käydä keskustelu, onko se tarpeen. Hevoset, jotka päässeet tuolle tasolle, ovat koonneet ja kokoavat kasvattajalleen muutenkin reippaasti palkkiota”, Korkiavuori toteaa. Hän suuntaisi korotusta vastaavan rahan siihen, että kaikki kolme osamatkaa suorittaneet hevoset palkittaisiin nykyistä paremmin.
Oulun kuninkuus- ja kuningatarkisassa kokonaiskisan tulosten perusteella palkinnot ovat alenevasti ykkösen 40 000 eurosta kuutosen 2 000 euroon. Loput osallistujat saavat 1 000 euroa. Vastaavasti osalähdöissä kuudennesta sijasta eteenpäin maksetaan 850 euroa. Hevonen, joka siis kilpailee kolme kertaa viikonloppuna ja sijoittuu joka matkalla sijoille 6-12, kokoaa viikonlopun uurastuksesta 3 550 euroa. Sen eteen on tehty suunnitelmallisesti töitä enemmän kuin yksi vuosi. Vertailuksi voittajan yhteispotti voi olla parhaimmillaan 100 000 euroa, jos siis kuningas tai kuningatar voittaa myös kaikki osamatkat.

Korkiavuoren perheen kasvatus alkoi Ylistarossa, joka nykyisin kuuluu Seinäjokeen, 1960- luvulla. Ensin isä Kalle ja äiti Leena Korkiavuori pitivät hevosia vuokratallissa. Nykyisellä paikalla, jossa Maurikin edelleen asuu, on talli ollut vuodesta 1975. Hevosperheen ajattelua kuvaa, että ensin tehtiin talli ja talo valmistui 1970-luvun lopulta.
”Faari tapasi sanoa, että ei ole tarkoitus kasvattaa lihaa. Siihen aikaan oli vielä osaksi käytössä vanhempien jalostusohjeiden mukainen linja tavoitella työhevostyyppistä, raskastekoista hevosta”, Mauri kuvaa. Faarin eli isä-Kallen linjana oli kuitenkin alusta asti urheilullisempi juoksijatyypin hevonen.

Tätä linjaa rakentamaan hankittiin 34,3 ennätykseen yltänyt Aavetar (Aro-Veto) 1960-luvun alussa. Sen ensimmäinen jälkeläinen kasvatustilastossa on vuonna 1971 syntynyt Hokman (Hovi-Posti) 24,9a. Mauri kertoo, että t3ätä ennen Aavetar synnytti kuitenkin kahdet kaksoset Ero-Lohkosta, joista yksikään varsoista ei jäänyt henkiin. Hokman ja sen täyssisko Sukkula 25,3a osallistuivat kumpikin kuninkuuskilpaan. Sukkula kilpaili uransa Veikko Hannulan omistuksessa, ja se oli parhaimmillaan kaksi kertaa kokonaiskisan toinen.
Aavettaren linja on jatkunut Korkiavuorilla sen kolmannen varsan Viiperin kautta. Viiperin tyttärestä, ykköspalkinnolla jälkeläisistä palkitun V.R. Romanssista (Revanssi) jäi Provinssi (Suikun Ero) 23,7, jonka jälkeläisiä ovat siis nyt kuninkuuskisassa nähtävät täysveljet Pro ja Profiili.
Romanssin tytär Anssiina on emänä Joriinille 20,8a ja Jontikalle 25,5a, joiden molempien isä on Joihuri. Vuonna 2022 kilparadat jättänyt Joriini on siitoksessa Terho Rautiaisella. Sen omistavat Mauri, Jyri ja Katri yhdessä. Pohjoismaiden mestarin ja kolminkertaisen kuninkuuskisan osallistujan suosio ei ole ollut kovin suurta. Sillä on jälkeläisiä yhteensä 31. Mauri Korkiavuori pohtii, moniko tammanomistaja tekee testiparituksia Heilassa tai kyselee suosikkiorien jälkeläisistä kommentteja kokeneilta valmentajilta. Hänen silmiinsä vaikuttaa, että kovin moni vain peesailee ja valitsee jonkin kauden harvoista suosikkioreista. ”Moni derbyvoittajakin on jäänyt vaille tammoja”, hän toteaa.
Toisaalta hän tähdentää, että Joriini on saanut asiakkaikseen hyviä tammoja. ”Hyvät indeksit on niillä olleet. Omistajilla on selvästi ollut joku ajatus Joriiniin päätyessään.”

Faktalaatikko: Korkiavuoret kasvattajina
Kalle Korkiavuori (k. 2020) kasvatti 15 suomenhevosta, joista oman perheen omistuksessa
kilpailleet menestyneimmin Joriini, Provinssi ja Hokman.
Jyri Korkiavuorella on neljä kasvattia, joista Talentti enn. 28,6a.
Mauri Korkiavuoren kasvattien määrä on tilastossa 28 ja tämän kesän varsoja on lisäksi kaksi.
Toistaiseksi menestyneimmät ovat superjuoksija Pro 19,3a, sen veli Profiili 24,1a ja veljesten
emänemä Vinner (Vokker) 24,1a. 5-vuotias Tulilatva (Viesker) 29,0a osallistuu
pikkukuningattareen.