Julkaistu SuomenhevosSanomissa 1/2008 Viimeiset sokeripalat Suuri hevoskuiskaaja käväisi Suomessa ja ilmoitti mediassa, ettei hevoselle saa antaa makupaloja kädestä. Kun tarjosin tammalle leipää, minua opastettiin, ettei tuo sovi alkuunkaan. Vastasin, että suomalainen, jonka yhteinen taival hevosen kanssa on laskettavissa tuhansissa vuosissa, on aina tarjonnut hevoselleen leipää tai muuta makupalaa – ja niin tarjoaa jatkossakin. Me ymmärrämme…

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2008 Traktori vaihtui hevoseen Valtran asiakaspalvelupäällikkönä toimiva Johanna Herlevi on tullut tunnetuksi suuren yleisön keskuudessa lähinnä Tractor Pullingissa saavuttamansa menestyksen vuoksi. Traktorinainen on myös hevosmiehen pojan tytär ja aikamoinen hevosnainen. – Aloitin hevosharrastuksen muistaakseni jo reilusti alle 10-vuotiaana. Lukiovuosien aikana puuhastelu hevosten parissa jäi vähemmälle. Kirjoitusten jälkeen asuin vuoden ulkomailla, Espanjassa ja…

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2008 Hanna Salonen tutki gradussaan nuoren suomenhevosen kilpailuttamista Varhain aloitetusta kilpaurasta paras tulos Varsan opetus ja valmennus kannattaa aloittaa ajoissa, ja tuoda hevonen kilparadoille nuorena. Näin hevonen ehtii myös tehdä pidemmän kilpailu-uran. Näin toteaa nuorten suomenhevosten kilpailu-uraa pro gradu -tutkielmassaan selvitellyt Hanna Salonen. Salosen gradu hyväksyttiin viime helmikuussa. – Nuorena kilpailemisen aloittaneet…

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Työ jatkuu Olen hevosmiehen tytön tyttö. Moni Vilho-papan antama ohje on kulkenut matkassa läpi elämän. Yhteistä varsaa emme koskaan ehtineet hankkia, mutta hevosen juostessa hyvin toivoisin aina, että pappakin olisi mukana iloitsemassa. Kun ostimme aviomiehen kanssa ensimmäisen ravurivarsan ja koulutimme sitä, oli hevonen vanhemman kasvattajan tallissa. Häneltä opimme, miten varsan itsetuntoa…

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Tapio Perttunen Kolmivuotiaille lisää startteja Tapio Perttusella on selvä mielipide nuorten suomenhevosten kilpailuttamiseen. – Kolmivuotiaille suomenhevosille pitäisi saada enemmän startteja. Lähtöjä pitäisi olla sen verran paljon, että ne parhaat juoksisivat alta pois ja sen jälkeen viidenkympin ajallakin olisi mahdollista saada rahaa. – Nykytilanteessahan suomenhevosella ei yksikertaisesti kannata ajaa kilpaa, kun lähtöjä on…

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Kuin nuoret pojat Suomenhevosori Vieskerin tarina on vertaansa vailla. Hevosesta puolet omistavat Ahokkaan veljekset Kari ja Kaarlo toteavat realistisesti, että heidän talliinsa ei vastaavaa hevosta enää taida tulla. Sitä he eivät kiistä, et-teikö uusia vieskereitä laiduntaisi parhaillaankin Suomen kauniissa suvessa, mutta ne pitää löytää ja myös osata tehdä radoille. Vieskerin kaltaisen…

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Juhlavuosi jatkuu Suomen Hippoksen Suomenhevonen 100 vuotta -projektin vetäjä Suvi Louhelainen jää äitiyslomalle heinäkuussa. Louhelainen jättää pestin haikein mielin. – Juhlavuosi on ollut vauhdikasta aikaa, mieli on täynnä kokemuksia ja ihmissuhteita. Paitsi, että vuosi on ainutlaatuinen hevosalalle, on se meille juhlavuoden parissa työskenteleville sitä varmasti myös henkilökohtaisen elämän tasolla. Tiedän, etteivät…

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2006 Tulevaisuus pääpiirteissään hyvä Kirsti Hassinen laittaisi suomenhevosten sukulinjat nettiin tammanomistajien avuksi Upean kirjan suomalaisista maatiaisroduista kirjoittanut matematiikan opettaja Kirsti Hassinen esittää suomenhevosistakin vastaavantyyppistä kantahevosluetteloa kuten on esimerkiksi tehty paimensukuisten lapinkoirien kantakoirista. Veikko Liljan nettiin kokoama kantakoiralaskelma pitää sisällään ne x-rekisteriin rekisteröidyt paimensukuiset lapinkoirat, joilla on jälkeläisiä tai näyttelytulos. Hassinen arvelee, että…

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2006 Suomenhevonen on persoona Arvo Koskelan K-loppuiset suomenhevoset ovat tunnettuja ravipiireissä. Suuremman yleisön tietoisuuteen Nokian hevosmies tuli kuninkuusravien myötä, kun oma kasvatti Turkka K pinkoi kuninkuusmittelöissä. Samalla toteutui Koskelan pariskunnan yksi suuri haave. – Olemme käyneet vaimon kanssa kuninkuusraveissa jo ennen omia hevosia, ja jo tuolloin haaveilimme, että olisipa hienoa, jos oma…

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2006 Se on suomalainen Kun ikää karttuu oma historia kiinnostaa ja koskettaa yhä enemmän. Kokemuksen myötä kasvaa halu tietää menneestä, ehkä ottaa siitä oppiakin. Suomenhevonen täyttää rotuna sata vuotta ensi vuonna. Kuitenkin näillä pohjan perukoilla asuneen ihmisen ja hevosen taival on valtavan paljon pidempi. Hevosella on tehty työtä, liikuttu ja sotien myötä…