Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Työ jatkuu Olen hevosmiehen tytön tyttö. Moni Vilho-papan antama ohje on kulkenut matkassa läpi elämän. Yhteistä varsaa emme koskaan ehtineet hankkia, mutta hevosen juostessa hyvin toivoisin aina, että pappakin olisi mukana iloitsemassa. Kun ostimme aviomiehen kanssa ensimmäisen ravurivarsan ja koulutimme sitä, oli hevonen vanhemman kasvattajan tallissa. Häneltä opimme, miten varsan itsetuntoa…
Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Tapio Perttunen Kolmivuotiaille lisää startteja Tapio Perttusella on selvä mielipide nuorten suomenhevosten kilpailuttamiseen. – Kolmivuotiaille suomenhevosille pitäisi saada enemmän startteja. Lähtöjä pitäisi olla sen verran paljon, että ne parhaat juoksisivat alta pois ja sen jälkeen viidenkympin ajallakin olisi mahdollista saada rahaa. – Nykytilanteessahan suomenhevosella ei yksikertaisesti kannata ajaa kilpaa, kun lähtöjä on…
Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Suomenhevosista emme luovu Kaksitoistavuotias Vanamo Ollila nousi tai oikeastaan istutettiin ensimmäisen kerran hevosen selkään heti, kun tyttö oli oppinut istumaan eli vuoden vanhana. “Vähän myöhemmin” Ollila jatkoi tunneilla Äimäraution ratsastuskeskuksessa. Vuodet ovat kuluneet ja Vanamo Ollila on suomenhevosratsun onnellinen omistaja. – Hevoseni on hopeanmusta suomenpienhevostamma A.T. Jesta. Tamman säkä on vain 142 senttiä,…
Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Monipuolinen Murron Talli Ylivieskasta muutaman kilometrin Ouluntietä ajettuani käännyn pienelle soratielle, jonka opasteena on mustapohjainen Murto-kyltti. Tie vie Murron Tallin pihaan. Koirat ilmoittavat tulostani tallissa touhuavalle Elina Vähäkankaalle. Pari tallikissaakin tulee tekemään tuttavuutta vieraan kanssa. Lähes parikymmentä vuotta ovat tilaa pitäneet Hannu ja Elina Vähäkangas. Lapsia on kaksi, 14-vuotias Ville ja…
Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Tallissa tärkeintä hevosen hyvinvointi Hevoset ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät laumassa läheisessä yhteydessä lajitovereihinsa. Hevonen käyttää ravinnokseen heinäkasveja, syö usein ja liikkuu suurimman osan vuorokaudesta syödessään ja etsiessään ravintoa. Hevosten pitopaikkojen tilat ja rakenteet tulee mitoittaa niin, että hevonen voi toteuttaa käyttäytymistarpeitaan ja syödä ja juoda luonnollisessa asennossa. Mitoituksissa on otettava…
Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Kuin nuoret pojat Suomenhevosori Vieskerin tarina on vertaansa vailla. Hevosesta puolet omistavat Ahokkaan veljekset Kari ja Kaarlo toteavat realistisesti, että heidän talliinsa ei vastaavaa hevosta enää taida tulla. Sitä he eivät kiistä, et-teikö uusia vieskereitä laiduntaisi parhaillaankin Suomen kauniissa suvessa, mutta ne pitää löytää ja myös osata tehdä radoille. Vieskerin kaltaisen…
Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Sakari Vanha-Rauvola lopettaa vain mielessään joka toinen päivä ”Joka toinen päivä minä lopetan tämän homman, ja joka toinen päivä minä hankin taas uusia valjaita, kärryjä tai jotain. Se lopettaminen saa näköjään odottaa”, sanoo eurajokelainen Sakari Vanha-Rauvola, 76. Moneen otteeseen Vanha-Rauvola on ajatellut, että jää viettämään rauhallisia eläkepäiviä, mutta ei. Ravikonkari jatkaa valmennustoimintaa…
Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Juhlavuosi jatkuu Suomen Hippoksen Suomenhevonen 100 vuotta -projektin vetäjä Suvi Louhelainen jää äitiyslomalle heinäkuussa. Louhelainen jättää pestin haikein mielin. – Juhlavuosi on ollut vauhdikasta aikaa, mieli on täynnä kokemuksia ja ihmissuhteita. Paitsi, että vuosi on ainutlaatuinen hevosalalle, on se meille juhlavuoden parissa työskenteleville sitä varmasti myös henkilökohtaisen elämän tasolla. Tiedän, etteivät…
Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Hyväluontoinen ja rehti Liinaharjat hulmusivat ja suomenhevosen juhlalevy soi Konginkankaan Suomenhevonen 100-vuotta juhlaraveissa toukokuussa. Monille ravien ehdoton huippuhetki oli suomenhevosten kiitolaukkalähtö. Niin myös nuorille hevosenomistajille Kati Lambergille ja Jonna Huhta-aholle. Vaikka laukkalähtö oli leikkimielinen, valmistautuivat Kati Lamberg ja Jonna Huhta-aho koitokseen huolellisesti. – Koko kevään ratsastimme pitkiä kunnonkohotuslenkkejä ja radallakin kävimme muutaman kerran harjoittelemassa,…
Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007 Jäsenistöstä joukkovoimaa Oman panoksensa suomenhevosen asemaan jäsen tuo parhaiten hankkimalla uusia jäseniä. Suomenhevosliiton merkityksen ratkaisee jäsenmäärä, koska se tuo uskottavuutta. Onhan liiton merkitys on suurimmillaan asiantuntijana erilaisissa suomenhevosen asemaa koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Liitto edustaa suomenhevosen omistajia eri yhteyksissä asioiden valmisteluissa ja siltä kysytään mielipidettä sekä lausuntoja. Niitä valmistellaan liiton…
Suomenhevosliitto ry 