Kilpailevien suomenhevosten määrän väheneminen raviradoilla huolettaa Suomenhevosliittoa. Tämän vuoksi liitto haluaa rohkaista omistajia tuomaan kilpailemattomat hevosensa starttiin.

Liitto uskoo, että alentamalla osallistumiskynnystä hevoset saadaan liikkeelle. Liitto kannustaa raviratoja tarjoamaan sarjamäärityksiltään mahdollisimman matalia lähtöjä.

Puheenjohtaja Timo Ryynäsen mukaan ympäri Suomea on paljon nuoria suomenhevosia, joiden starttiin tulo siirtyy vuosien päähän koelähdöstä. Ryynäsen mielestä näillä hevosilla pitäisi aloittaa kilpailut heti hyväksytyn koelähdön jälkeen. Ongelmana on nuorten hevosten tasoerot, jotka saavat omistajat empimään kisauran aloitusta.

”Varsinkin 4-vuotiaat aloittelijat kohtaavat iäkkäämpiä ja kokeneempia ravureita, jotka menevät jo ensimmäisessä kurvissa ohi säikyttäen hitaamman helposti laukalle”, Ryynänen selvittää ongelmaa.

• 

Koelähdöstä starttiin

Monet suomenhevoset tulevat radoille pienistä talleista. Tällöin niille ei ole kertynyt rutiinia ryhmässä juoksemisesta. Suurien nopeuserojen vuoksi ryhmäjuoksu jää monesti ensimmäisessä lähdössä kokematta.

”Sitten treenataan muutama vuosi ja tullaan vasta 1,35 tai vastaavilla vauhdeilla starttiin”, Ryynänen selittää starttien lykkääntymistä.

Ryynäsen mielestä kilpailevien hevosten määrän kannalta olisi tärkeää, että kun suomenhevosia kasvatetaan vielä vuosi pidempään, niin koelähdön jälkeen rohjettaisiin ilmoittaa hevonen kilpailuihin.

”Kun radat tarjoavat enemmän matalia sarjoja ja suomenhevosvalmentajat ilmoittavat hevosia innokkaammin starttiin, saadaan hevosmäärät radoilla nousuun ja kilpailujen vähentämiskierre pysähtymään. Sen jälkeen saamme uutta porukkaa mukaan”, Ryynänen uskoo.

Hän toivoo, että kaukaisesta haaveesta päästä kilpailemaan tuleekin matalan kynnyksen arkirutiinia.

”Nyt on näytön paikka!”

Paikallisravilähtö yksi vaihtoehto

Yksi mahdollisuus raviradoilla on tarjota niin sanottuja paikallisravilähtöjä. Ne järjestetään ennen varsinaisten ravien alkua. Palkintotaso on normaalia totolähtöä pienempi, mutta oletusarvo on, ettei niissä tarvitse juosta eikä kilpailla verenmaku suussa.

Varsinainen totolähtökin on mahdollista muokata mukavaksi aloitukseksi. Suomenhevosliitto suosittelee normaalin totolähdön sarjamääritykseksi esimerkiksi niin, että lähtöpaalulle asettuisivat korkeintaan 1.46:n kilometriajan juosseet hevoset. Tasoitusajon nousut olisivat 20 m/1,5 sekuntia, ja tammoille ja/tai 4-vuotiaille tarjottaisiin 20 metrin hyvitystä.

Tilausta suomenhevosten sarjoille

Kannustuslähtöjen järjestäminen on saanut kannatusta. Killerin raviradan kilpailusihteeri Janne Jääskeläinen on Suomenhevosliiton hallituksen jäsenenä markkinoinut kannustuslähtöjä eri raviradoille. Killerin lisäksi Turku, Vermo, Seinäjoki, Pori, Mikkeli ja Ylivieska ovat jo lupautuneet tarjoamaan matalan kynnyksen lähtöjä.

Suomen Hippos näkee myös tilausta aloittelevien suomenhevosten sarjojen lisätarjonnalle. Ravinetin artikkelissa (12.12.) Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekosen mukaan aloite on tervetullut.

”Uudessa Hippoksen strategiassakin on nuorten hevosten radalle tulon edistäminen molemmissa roduissa”, Pekonen paljastaa toimittaja Kaijaleena Runstenille.

Pekonen suosii enemmän normaaleja totolähtöjä kuin paikallisravilähtöjä.

Paikallisravit eivät kuulu ratojen saaman palkintotuen piiriin eli rata maksaa palkinnot itse määrittelemänsä palkintotason mukaan.

Kunkkaripääsyliput arvotaan osallistujien kesken

Suomenhevosliitto on paikallisravilähdöissä taloudellisesti mukana tarjoamalla lähdön voittajalle loimen ja jokaisen osallistujan taustajoukoille pullakahvit.

Lisäksi liitto järjestää arvonnan tammi–toukokuun kannustuslähtöihin osallistuneiden hevosten omistajien kesken. Palkintona on kahden hengen pääsyliput ensi kesän Seinäjoen Kuninkuusraveihin.

Jukka Timonen