Eilen Akulin Pokaalin voittaneet Minttu Liuko ja Tukkilan Aurora jatkoivat vahvoja esityksiään olemalla Kelmi Cupin 1. osakilpailun paras prosentein 70.114.

Elina Laakso  ja Liinakon Kunkku selviytyivät huomiseen 40 finalistin joukkoon prosentein 61.364.

”Yksi rikko siinä ainakin tuli, vähän huolimattomuutta”, Elina kommentoi ratsukon suoritusta avauskisan jälkeen.

Kelmi Cup on ratsukon yksi kauden pääkisoista. Aluemestaruuskisat olisivat ensi viikolla.

”Katsotaan huomisen jälkeen, mikä on hevosen jaksaminen. Kisan jälkeen se on aika väsynyt, sillä se on sen tyyppinen hevonen, että se antaa aina kaikkensa”, Elina pohtii jatkosuunnitelmia.

Ruuna on ensimmäistä kertaa yötä Ypäjällä, ja nyt on arvoitus, malttaako se levätä ensi yön.

”Mutta se ees taas ajaminenkin rasittaa”, Ruskolta kotoisin oleva ratsastaja muistuttaa vaihtoehtojen kääntöpuolista.

Tyytyväisyyttä välietapilla

Ratsukko kisaa ensimmäistä kauttaan helppoa A:ta. Elinan mukaan kaksikolla on vielä paljon matkaa huipulle, mutta se on tähtäimessä.

Elinan tavoitteena on saada ruuna niin korkealle tasolle kuin mahdollista, mestaruustasolle ja jopa mestariksi. Hän muistuttaa, että Liinakon Kunkun velipuoli Silvolan Hemminki (i. Karl-Hemming, ei. Vekseli) on kaksinkertainen koulumestari.

”Tavoitteet pitää olla korkealla.”

Elina on tehnyt 10-vuotiaan ruunansa kanssa töitä kuusi vuotta ja hän on itse ratsastanut ensimmäiset kilpailut sen kanssa.

”Sen puoleen voi olla ihan tyytyväinen, että on saanut sen tällekin tasolle nostettua.”

Liinakon Kunkulla on kolme hyvää askellajia ja varsinkin hyvä laukka. Se tarvitsee vielä tarkkuutta, voimaa, kantokykyä ja notkeutta. Elinan mukaan periaatteessa temput tulevat sitten näiden ominaisuuksien parannusten myötä.

Mörkönäyt jääneet taka-alalle

Elina sanoo olevansa perfektionistiluonne. ”Tässä kouluratsastuksessa vähän tarvitaan sitä”, Elina sanoo ja myöntää, että kouluratsastus antaa mielekkään kanavan purkaa omaa luonteenpiirrettään.

Eipä silti, niin on ruunallakin omia ajatuksia. Aiempina vuosina Liinakon Kunkku esitti sirkushevosliikkeitä radoillakin, kun hän näki omia mörköjään. Niistä on päästy pikkuhiljaa eroon.

”Jo viime kaudella oli tasaista eikä tällä kaudella ole tullut yhtään ylimääräistä hyppyä”, Elina sanoo ja koputtaa kypäräänsä.

Elinaa on valmentanut lemulainen Maija Väinölä, itse asiassa jo ratsastuskouluajoista lähtien. Elinaa ja Liinakon Kunkkua yhdessä Maija on kouluttanut neljä vuotta.

”Yhdessä olemme nostaneet sen tälle tasolle.”

Ruuna Liinakon Kunkku; s. 2010; (i. Karl-Hemming, e. Koikkalan Sirkku, ei. Onnipoika); kasvattaja Liinakkotalli Tmi (Katja Kuokka); omistaja Elina Laakso.

Teksti ja kuvat: Jukka Timonen