Joka jätkällä ei ole hevosella saatua rahaa

Viesker-ravien viimein lähtö on juuri ajettu päätökseen. Arto Åkerman nojailee levollisesti Killerin varikkoalueen aitaukseen, kun miehen puhelin alkaa laulaa.

”Kasvattaja soittaa”, Arto toteaa vastatessaan puheluun.

Arto

Arto Åkermanin puhelin alkoi laulaa Vuaran Velehottaren voittojuoksun jälkeen.

Se oli onnittelupuhelu, sillä Vuaran Velehotar oli voittanut juuri lähtönsä, ja Arto on hevosen kilpailuoikeuden vuokraaja yhdessä Jukka Suurosen kanssa. 7-vuotiaan tamman (i. Tuisku-Topi, e. Tähen Pinkaus, ei. Poika-Vinkaus) kasvattajat ja omistajat ovat Merja ja Pekka Kamppuri.

Arto myöntää, että voittaminen tuntuu mukavalta.

”Hevosella saatua rahaa ei joka jätkän taskussa ole. Sekin tuntuu mukavalta, jos kaikki on mennyt hyvin vaikkei ihan ykköstäkään tule.”

Nyt bonuksena tuli 1640 metrin ryhmäajossa usean sekunnin parannus autoennätykseen. Nyt se kirjataan 26,2aly.

sari

Sari Åkerman ehti luonnehtia Vuaran Velehottaren luonnetta kisan jälkeen: ”Ei tykkää, että menee vieraita miehiä kurkkimaan hänen karsinansa eteen. Muuten se on semmoinen pusutyttö.” Vesa Vehviläinen (oik.) ja Arto Åkerman vahvistavat havainnot oikeiksi.

Ravi löytynyt

Tammalle voitto oli toinen perättäinen. Valmentaja-ohjastaja Vesa Vehviläinen on myös tyytyväinen hevosen kehityssuuntaan ja lähtövoittoon: ”Kyllä se hymyilyttää – jaksaa aamulla lähteä töihin!”

Velehottarella laukat olivat riesana koko viime loppusyksyn eikä syytä niille keksitty.

”Nyt kun on ravia mennyt, on ruvennut tulostakin tulemaan. Samoilla vehkeillä on menty. Vähän enemmän korvia on laitettu tukkoon, mutta ei mitään muuta”, Vesa tarkentaa.

Uskoa reellä ajoon

Vesa

Valmentaja-ohjastaja Vesa Vehviläinen suihkuttaa tammaa hikisen iltapuhteen jälkeen.

Vaikka tamman valmennusvastuu on Vesalla, käy Artokin sillä aina ajelemassa ja hän sanookin ajaneensa hevosta varsin paljon. Arto nojaa siihen hevosmiesperintöön, minkä hän sai, kun joutui nuorena poikana ajamaan ”niitä isäukon hevosia”.

”Se oli se reki suomenhevosen perässä. Kyllä minä siihen uskon. Sitten vielä vaihtelevaa maastoa ja vaihtelevalla pohjalla kävelyä. Kun on kunnon pohjat, niin sitten pienet häiriöt eivät haittaa”, Arto Åkerman paaluttaa.

Velehottaren fysiikka on kunnossa ja sitä se oli jo talvellakin. Tähän seikkaan liittyy Artolla leikkisän piikittelyn paikka, sillä tamma karkasi talvella Artolta ja se paineli jonkinasteisen ryteikön läpi.

Raivion Pauli sanoi, että jos se olisi ollut parempi hevonen, niin se olis kuollut. Hyvät hevosethan ne aina särkee ittensä. Nyt kun tuo ennätys parani tuonkin verran, niin pitää Paulilta kysyä, että mitenkäs se oli”, Arto hörähtää nauruun.

Paskanajoa kaksi viikkoa

Arton kiinnostus pelkästään suomenhevosiin kumpuaa lapsuudesta ”kun tuli niiden kanssa touhuttua”. Hänen isänsä ajoi niillä kilpaakin. Arto ehti tehdä lapsuudessaan töitä hevospelissä ennen kuin traktori syrjäytti kauramoottorin tilojen pelto- ja metsätyömailta.

Hän muistelee tuota tilojen murrosaikaa tapauksella, kuinka hän oli erään kerran yhdessä kylässä lannanajossa.

”Sanoivat, että traktori on epäkunnossa ja remonttimies tullee. Ota tuo hevonen ja aja sillä sen aikaa, kun saahaan tuo traktori kuntoon, ja sinulle on tulossa kaverikin siihen. Kaks viikkoo mä ajoin, että sain sen paskaruuman tyhjäksi. Ei näkynyt traktoria eikä kaveria!”

Voitolla ratsastaa pitkälle

Sitten tuli 35 vuoden mittainen tauko hevosharrastuksesta, kunnes Arto lähti Särkän Kallen hevoskimppaan.

”Minä sanoin, että sillä ehdolla lähden, että minun auton perässä ei hevoskoppia vedetä. Ja nyt minä vedän omaa koppia. Nyt olen kuudessa hevosessa mukana!” Arto laskeskelee ja myöntää, että harrastus on karannut lapasesta.

Sen hän myös tunnustaa, että harrastaminen tuntuu perstaskussa.

”Mutta nyt tuli voitto ja sillähän jo ratsastaa pitkälle!” hän ilkamoi ja jatkaa: ”En minä ainakaan osaa ajatella, että tätä elääkseen voisi tehdä.”

Åkermanilla on nimeään kantava purkamoyritys Lievestuoreella. Sieltäkö ne hevosharrastuksen rahat tulevat?

”Kyllä ne sieltä romukasasta on etsittävä. Sitä on vain mylläiltävä ja pitää oottaa, että löytäis kultaa.”

Hevoset, joissa Arto Åkerman on mukana:

tamma Vuaran Velehotar, s. 2013; i. Tuisku-Topi, e. Tähen Pinkaus, ei. Poika-Vinkaus; kasvattajat ja omistajat Merja ja Pekka Kamppuri; kilpailuoikeuden vuokraajat Jukka Suuronen ja Arto Åkerman; valmentaja Vesa Vehviläinen

tamma Kosketus, s. 2017; i. Särkän Kalle, e. Särkän Säihke, ei. Liising; kasvattajat Merja ja Pekka Kamppuri; omistaja Arto Åkerman

ori Särkän Uolevi, s. 2016; i. Viesker, e. Särkän Soihtu, ei. Tuisku-Topi; kasvattaja ja omistaja Arto Åkerman, valmentaja Pauli Raivio

ori Vuaran Veikko, s. 2019; i. Figaro, e. Särkän Soihtu, ei. Tuisku-Topi; kasvattajat Merja ja Pekka Kamppuri, omistajat Arto ja Sari Åkerman

ori Särkän Kalle, s. 2010; i. Viesker, e. Tähen Pinkaus, ei. Poika-Vinkaus; kasvattajat Eija Juusela ja Pekka Kamppuri; omistajat Eija Juusela ja Arto Åkerman; valmentaja Terho Rautiainen

ori Timbre, s. 2019; i. Tähen Toivomus, e. Melodika, ei. Viesker; kasvattaja Outi Ruottinen; omistajat Pauli Raivio, Arto Åkerman ja Teri-Talli Oy

Teksti ja kuvat: Jukka Timonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s