Niinisalossa on yksi Euroopan kahdesta tykkivaljakosta, jonka näytöksissä kanuunat paukkuvat. Nyt kanuunat ovat hiljenneet, sillä perinnejaokselta puuttuu kolme tykinvetohevosta.

”Hankinnat ovat päällä koko ajan. Tarkoitus on, että ensi kesänä valjakko toimii. Yksi hevonen meillä on, kolme on hankittava”, kertoo Heikki Anttinen Niinisalon Ratsastajien perinnejaoksen puolesta.

Valjakosta poistui viime keväänä kaksi hevosta ja viimeisimpänä nyt marraskuussa S.A. Uusi-Matti. Matti palveli kuolemaansa saakka, vielä 31-vuotiaana, johtoratsuna.

”Matti oli pirteä polle”, Heikki Anttinen antaa kunniaa viimeiselle Puolustusvoimain kasvatille.

Suomenhevosliitolta 1 000 euroa

Suomenhevosliitto ry haluaa vauhdittaa hevostäydennystä, ja hallitus päätti joulun alla lahjoittaa jaokselle 1 000 euroa hevosen ostoa varten.

”Haluamme säilyttää kunniakkaita suomenhevosperinteitä. Suomenhevonen oli sodissa korvaamaton, sillä emme olisi saaneet muuten tykkejä tuliasemiin haasteellisimmissa korpimaastoissa. Tykinveto oli raskain tehtävä hevosillemme”, Suomenhevosliiton puheenjohtaja Timo Ryynänen muistuttaa.

Niinisalon Ratsastajat on pistänyt avustusanomukset vetämään muun muassa tykistökiltoihin. Seura ottaa vastaan myös tarjouksia suomenhevosista. Passeleita voisivat olla uransa syystä tai toisesta päättäneet ravihevoset. Ne kun ovat tottuneet kaikenlaiseen meteliin raviradoilla ja harjoituksissa ne ovat saattaneet vetää rekeä ja renkaita.

Ori kelpaa johtohevoseksi, mutta vetohevosina käytetään vain ruunia ja tammoja.

”Ruunan ja oriin välille tulisi tappelu ja eikä tammaa ja oria passaa laittaa rinnan. Ori on ori.”

Länget eivät mahdu isolle

Hyvä tykinvetohevonen on Anttisen mukaan rauhallinen ja sillä on oltava hyvä vetokyky. Suomenhevonen on kuin luotu siihen tehtävään. Yksi erityispiirre hankittaville hevosille on: Niiden on oltava mieluusti alle 160-senttisiä säkäkorkeudeltaan.

”Vanhat tykkivaljaat on tehty pienille hevosille, joten hevoset eivät saa olla kovin isoja. Länget eivät mahdu muutoin kaulaan”, Anttinen perustelee.

Tykinvedon lisäksi hevosten täytyy toimia ratsuina, sillä hevosia käytetään tuntiratsuina normaalissa ratsastuskoulukäytössä.

Meteliin totuttelu vaativinta

Niinisalon Ratsastajat ry:n perinnejaos on pitänyt yllä hevosvetoisen kenttätykistön perinteitä vuodesta 1993. Anttinen on ollut alusta alkaen mukana. Palvelusaikanaan puolustusvoimissa hän koulutti työkseen hevosia tykinvetoon ja olipa hän jopa hevosvetoisten tykkien kanssa Lapissa kovaspanosammunnoissa.

Perinnejaoksen aktiivit kouluttavat vetohevoset käyttöönsä. Se ei ole konkarin mukaan rakettitiedettä.

”Pistetään valjaisiin – ei se sen kummempaa ole kuin laittaa kärryjen eteen”, Anttinen sanoo harjoittelusta.

Hevonen totutetaan ensiksi meteliin ja paukkeeseen. Se onkin haastavin osio hevoselle. Hevonen siedätetään laukausten ääniin viemällä hevonen ensiksi kauemmaksi laukauksesta ja tuodaan vähitellen lähemmäksi tuliasemaa.

Seuraavaksi hevonen totutetaan kärryjen eteen ja toimimaan parihevosena vaikkapa kiesien edessä, että se tottuu vetokaveriinsa.

”Hevonen opetetaan kärryjen eteen ensiksi ja sitten harjoitellaan parihevosina aika painavien nelipyöräkiesien vetoa. Sitten siirrytään pikkuhiljaa tykin etuvaunun vetoon ja sitten pannaan etuvaunun perään tykki ja siinä se sitten onkin”, Anttinen selvittää harjoittelun etenemistä.

”Tämä ei ole ollut ongelma tähän asti – suomenhevonen sopeutuu helposti.”

Puolitoista tonnia vedettävänä

Perinnejaoksen tykkivaljakko koostuu johtoratsusta ja neljästä tykkiä vetävästä hevosesta. Kummallakin vetoparilla on yksi ratsuri, jolla on rinnakkainen hevonen käsihevosena. Eli näytökseen tarvitaan kolme ratsuria ja tykkimiehistössä on 6–7 miestä.

”Tällä saadaan tykki liikenteeseen”, Anttinen kertoo toimivasta kokoonpanosta.

Perinnejaoksen näytöskalustona on 76 millimetrin kevyt kenttäkanuuna vuosimallia 1902, mallimerkiltään 76 K 02, tykkimiesten kesken ”nollakakkonen”. Kanuunan tuliasemapaino on 1100 kilogrammaa ja etuvaunu painaa 450 kilogrammaa eli neljän hevosen vetämä kokonaisuus painaa pyöreästi puolitoista tonnia.

Kansa kohisee näytöksessä

Näytöksessä tykkivaljakko karauttaa paikalle, tykki irrotetaan perävaunusta ja siirretään tuliasemaan, ammutaan laukaukset, tykki liitetään perävaunuun ja valjakko ratsastaa pois. Tapahtuma on näyttävä ja pidetty kokonaisuus.

Perinnejaos on esiintynyt muun muassa Niinisalon varuskunnan alokkaiden omaisten päivillä kolme kertaa vuodessa, paraateissa ja onpa se saanut roolin jopa Tuntematon sotilas -elokuvassa.

”Itsenäisyyspäivän juhlissa iltavalaistuksessa kun tykkivaljakko ajaa asemiin, ampuu ja lähtee pois, niin on se semmoinen näytös, että kansa kohisee ja huokaisee”, Heikki Anttinen kertoo valjakon aistimasta tunnelatauksesta.

Jukka Timonen