Oululta päänavaus matalan kynnyksen ravilähtöihin

20171228_184944

Puulan Poika-ruuna omistajiensa Kari Erikssonin (vas.) ja Samuli Pohjamon sekä ohjastaja Jukka Siipolan kanssa. Kuva: Harri Haavisto

Oulussa järjestettiin 27. toukokuuta paikallisravilähtö totoravien yhteydessä. Lähtöön osallistui viisi suomenhevosta.

Oulun ravirata pyysi ja sai Suomen Hippoksen hallituksen hyväksynnän lähdön järjestämiseen.

”Se oli Karin idea – kunnia hänelle”, sanoo Oulun raviradan toiminnanjohtaja Sirkka Huopana.

Kari Eriksson on Pohjolan Hevosystävien hallituksen puheenjohtaja. Hän on huolissaan raveihin osallistuvien suomenhevosten määrän laskusta. Hän näkee, että yksi osasyy osallistujamäärän laskuun on sopivien aloitussarjojen vähyys. Tavalliset hevoset joutuvat liian varhain kilpailemaan huipputasolla olevia hevosia vastaan.

”Jos ammattilaiset ja kokeneet ovat heti vastassa, osa aloittelevista tipahtaa kyydistä ja hevosten omistajat turhautuvat”, Eriksson selittää ilmiötä.

Kilpailemalla rutinoituu

Hänen mielestään aloittelevat hevoset tarvitsevat kilpailunomaisia olosuhteita kuulutusäänineen ja varikon vilskeineen, jotta vaadittava kilpailurutiini syntyisi. Siksi tarvitaan matalan kynnyksen paikallisravilähtöjä, joita hevosten vähyyden takia ei ole järjestäjien kannalta järkevää ajaa totalisaattorilähtöinä.

Suomenhevonen tarvitsee oman aikansa kehittyäkseen tasapainoiseksi ravuriksi. Eriksson muistelee, että Vieteri juoksi 3-vuotiaana vielä 50:n kilometriaikoja ja että Ero-Lohkon aikaan nuorten suomenhevosten lähdöt alkoivat 6-vuotiaista. ”Suomenhevosta ei voi muuttaa.”

Nollalähtö

Lieksan kesäraveissa on säännöllisesti suomenhevosille ns. nollalähtöjä. Heikki Mutikaisen ohjastama 4-vuotias Vuaran Vihu (1) ja Markus Gröhnin ohjastama 6-vuotias Blonditar (2) avasivat viime heinäkuussa kilpailu-uransa, taustalla ravaava 6-vuotias Villihuhu Markus Kiiski rattaillaan oli ansainnut ”jo” 80 euroa. Kuva: Jukka Timonen

Valtion tuettava suomenhevosta

Suomen Hippoksen valtuuskunnan jäsen Kari Eriksson kantaa muutoinkin huolta suomenhevosen asemasta ja tulevaisuudesta.

”Suomenhevonen on arvo sinänsä, sillä suomenhevosella on ollut niin suuri arvo tälle maalle”, Eriksson muistuttaa peltojen raivaamisesta, metsätöistä, Suomen puolustamisesta ja jälleenrakentamisesta suomenhevosen voimin.

Oulussa asianajotoimistoa pitävä varatuomari Eriksson sanoo, että suomenhevonen on osa kansallisperintöämme ja -omaisuuttamme, joka on säilytettävä ja jota on tuettava. Hän katsoo, että kahden miljoonan vuosittainen tuki Suomen valtion budjetissa ei näkyisi missään. Esimerkiksi Suomen kansallisoopperaa ja -balettia tuettiin viime vuonna veikkausvoittovaroista 38 miljoonalla eurolla.

Kari Eriksson painottaa, että suomenhevosen tukemista on esitettävä pontevasti, ei pelkän kilpailutoiminnan perusteella.

Suomenhevosliiton tavoite toteutui

Suomenhevosliiton puheenjohtaja Timo Ryynänen muistuttaa, että matalan kynnysten kilpasarjojen tarjoaminen on ollut myös liiton tavoite.

”Karin esitys vei tavoitteen finaaliin – hienoa että sarja toteutui”, Ryynänen kiittelee Oulussa järjestettyä paikallisravilähtöä totoravien yhteydessä.

Hän näkee, että jatkossakin on selkeä tilaus sarjoille, jotka tarjoavat raviharrastajille mahdollisuuden totutella oikeaan kilpailutilanteeseen.

Jukka Timonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s