Keinosiementäjät ja tuet kasvattajien avuksi

30 vuotta oriasemaa pyörittäneellä Jukka Monosella on pari ehdotusta, millä suomenhevosten kasvatusta kannustettaisiin. Yksi ehdotus on kouluttaa hevosille omat keinosiementäjät ja toinen on kasvatustukien palauttaminen.

Mononen uskoo, että hevosten keinosiementäjien ammattikunta toisi palvelut paremmin saataville kesäaikaan juuri silloin, kun tammat sitä tarvitsevat.

”Kyllä siinä mahdollisesti kulutkin putoaisivat toisella lailla mitä ne tällä hetkellä ovat paikka paikoin”, Uuraisilla asuva hevosmies sanoo. Hän pitää eläinlääkärin tekemää keinosiemennystä ”älyttömän kalliina palveluna”.

Keinosiementäjän palvelusta on Monosen mukaan ollut monta kertaa puhetta, mutta se ei ole edennyt niin, miten ihmiset ovat toivoneet.

”Jos joku pitää keinosiemennysasemaa, niin koulutuksella sitä vietäisiin eteenpäin eikä kielloilla. Koulutettaisiin ja annettaisiin lisäoikeuksia, niin kaikki tämä palvelisi kasvattajaa.”

Hevosmiestä hämmästyttää se seikka, että kaikille muille tuotantoeläimille kuten sioille ja lehmille sallitaan ne samat asiat, mitkä hevosilta evätään.

”Työtä tulisi maaseudulle ja ihmiset saisivat palveluja enemmän”, Mononen arvioi hevosten keinosiementäjien palvelujen vaikutuksesta.

NiemenCecilia

Jukka Monosen valmennettava Niemen Cecilia kävi avaamassa ravikautensa runsas viikko sitten Joensuun T75-raveissa. Kuva: Jukka Timonen

Teurasrahalla sai uuden varsan

Jukka Mononen (s. 1963) katsoo myös, että suomenhevosia pitäisi arvostaa rahanjaossa toisella lailla. ”Lämpöisten jalkoihin on jääty.”

Hän sanoo, että suomenhevoskasvattajat ovat hyvin uskollisia rodulleen. Suora tukikaan ei olisi heille pahitteeksi.

”Ennen aikaan oli semmoinen kasvattajatuki olemassa. Muistan hyvin sen ajan, kun meillä oli paljon suomenhevosoriita astumassa. Tähtitammalle maksettiin tuhat markkaa ja siitä alaspäin luokituksen mukaan.”

”Muistan semmoisenkin ajan, että kun hevonen vietiin teurastamolle, niin sitä samalla luettiin Hevosviestiä tai Hevosurheilua, missä niitä varsoja oli myytävänä. Sillä teurashinnalla sai ostettua uuden varsan.”

Mononen myöntää, että tukien puuttuminen kielii jotain valtiovallan arvostuksesta kansallisrotuamme kohtaan.

”Ja tälle kansainväliselle rodulle tuntuu kaikki olevan auki ja kaikki mahdollista.”

”Jokseenkin on tuntunut pahalle, kun katsoo, ett kasvatus vain pienenee ja pienenee, niin minkälaisella hevosmäärällä joudumme näitä raveja ajamaan. Pahalle tuntuu, kun tämä suomenhevonen on kärsijänä ensimmäisenä”, Mononen harmittelee.

Yhdelle orkesterille saikkua kerrakseen

Jukka Mononen oli tyttärensä Anna Monosen (s. 1992) kanssa avaamassa Niemen Cecilian ravikautta Joensuun T75-raveissa. Niemen Cecilia teki paluun jalkaleikkauksensa jälkeen.

”Sairaslomalla ollaan oltu koko porukka, kun hevoselta leikattiin jalka ja Risto (Tupamäki) loukkaantui ja minulle laitettiin uusi polvinivel. Yhdelle orkesterille saikkua kerrakseen”, 11-vuotiaan tamman valmentaja nauraa.

Ohjastaja Risto Tupamäki kinkkasi kävelleessään vielä Joensuussa, mutta Jukka Monosesta ei näkynyt polvioperaation vaivoja. Valmentajalta meni vain viikko leikkauksesta, kun hän jo ajeli Cecilialla.

”Ei ollut lääkärin ohjeiden mukaista, mutta kun aika kävi pitkäksi. Tyttö päästi valjakon liikkeelle ja hyvin se läksi liikkeelle”, Mononen muistelee.

Tammalla vielä taukopaineita

Cecilia oli toipunut leikkauksestaan myös hyvin, vaikka tuli hylätyksi liioista laukoista.

”Vähän innokas se on, kun se ei ole käynyt raviradalla syksyn jälkeen ollenkaan. Nyt sen piti käydä, mutta meillä oli huonot olosuhteet kotona. Ei päästy ajamaan viime viikonloppuna semmoista ratahiittiä ollenkaan. Kotona pystytään ajamaan tiellä, mutta se ei ole sama kuin radalla”, Mononen kertoo valmistautumisen ongelmista Joensuun starttiin.

”Hevonen on paineissaan, kun tulee tauolta eikä ole sillä lailla porukassa paljon ollut. Paineet on vain hyvä merkki, kun kaikki saadaan loksahtamaan kohdalleen”, Mononen uskoo vihtiläisen Niemenkylän Kartanon kasvattamaan ja omistamaan tammaan.

Kaikkein parasta ei ole nähty

Niemen Cecilia osallistui viime kesänä Rovaniemellä ensimmäistä kertaa ravikuningatarkilpailuun. Tuomisina oli 11. sija.

”Viime vuonna oli raskasta se näyttöjen antaminen, kun aina jouduttiin huonoille lähtöradoille 11 ja 12 noissa avoimissa lähdöissä. Sai raskaita juoksuja, mutta sieltä se vain paikkansa lunasti Kunkkareihin”, Jukka Mononen kiittelee suojattiaan.

Rovaniemellä Cecilialle siunaantuivat taas uloimmat lähtöradat.

”On semmoinen tunne, ettei tämä vielä kaikkein parasta ole pystynyt näyttämään”, valmentaja uskoo Niemen Oprin ja Turon jälkeläiseen.

Jukka Timonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s