Haaste omistajille: Lopetettavat hevoset teuraaksi

Teurastus on eettinen vaihtoehto hevosen poistolle. Teurastamolla hevonen saa ammattilaisten tekemänä asiallisen loppukäsittelyn. Toiseksi, kotimainen hevosenliha on kysyttyä lähiruokaa tuontilihaan verrattuna.

Liha Hietanen Oy teurastaa vuosittain 550–700 hevosta. Sastamalassa sijaitseva Suomen suurin hevosteurastamo ottaisi enemmänkin raaka-ainetta vastaan.

”Kaikki teuraaksi kelpaavat, niin ponit kuin hevoset, olisi hyvä saada kulutukseen”, toimitusjohtaja Timo Hietanen heittää haasteen hevosenomistajille.

Teurastamossa eläimen lopettavat nopeasti ja kivuttomasti koulutetut, hevosen käsittelyyn tottuneet ammatti-ihmiset. Liha Hietanen Oy:n teurastamolla päivittäistä toimintaa valvoo kaksi Ruokaviraston työntekijää: tarkastuseläinlääkäri ja lihantarkastaja.

lopetus

Jos hevonen on lopetettava, sen teurastus on hyvä ja eettinen vaihtoehto. Kuva: Jukka Timonen

Tavoitteena tasainen tarjonta

Timo Hietasella on painavat perusteet hevosen teuraskäsittelylle sen sijaan, että eläin hävitetään sitä hyödyntämättä elintarvikkeena.

Jos kotimaista hevosenlihaa olisi nykyistä säännöllisemmin tarjolla, palvaamot ja makkaratehtailijat voisivat loihtia markkinoille tasaisemmin tuotteitaan. Kun tuotetarjonta kasvaa ja tarjonta on säännöllistä läpi vuoden, kuluttajat ostavat enemmän. Silloin lihanjalostajat pystyvät maksamaan parempaa hintaa lihasta ja hevosen omistajakin saisi isomman korvauksen.

Lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomessa operoiva Hietasen perheyritys tilittää hevosen omistajalle 50 sentistä euroon kilolta. Alin hinta on noutohevosille, ylin teurastamolle toimitetuille. Yhtiöllä on tarjolla kuljetuspalveluja.

Suomenhevosen ruhopaino on keskimäärin 300 kilogrammaa, lämminverisen 250 kiloa.

Erinomainen raaka-aine talteen

Hevosenlihan kulutus henkeä kohti on vain noin 300 grammaa vuodessa eli yhden tuhdin pihvin verran.

Hevosenliha on hyvä proteiinin lähde, se on vähärasvainen, kolesterolia on vähän ja rasvasta suurin osa on tyydyttämättömiä rasvahappoja. Hevosenliha on myös hyvä fosforin, raudan, sinkin, kuparin ja B12-vitamiinin lähde. Hevosenliha on kaiken kaikkiaan maukasta ja hyvin sulavaa moneen muuhun lihaan verrattuna.

Teuraaksi kelpaavan hevosen hävittäminen maahan hautaamalla tai krematoriossa polttamalla on Timo Hietasen mielestä hyvän raaka-aineen haaskaamista.

”1950- ja 60-luvulla ei sellaista virhettä tehty”, Hietanen muistuttaa.

Vuonna 2017 Suomessa teurastettiin 1 231 hevosta, joista saatiin 352 700 kiloa lihaa. Kotimaisella lihalla olisi kysyntää, sillä sen puutetta on jouduttu korvaamaan tuonnilla. Vuonna 2017 Suomeen tuotiin 1,5 miljoonaa kiloa hevosenlihaa, jonka rahallinen arvo oli 3,5 miljoonaa euroa. Suurimmat tuontimaat olivat Belgia, Argentiina, Brasilia, Uruguay ja Ranska.

Luopumisen tuska

ikä

Ikä ei juurikaan vaikuta siihen, onko hevonen kelvollinen teuraaksi. Kuva: Jukka Timonen

Omistajalla ja kasvattajalla voi olla erittäin vahva tunneside hevoseen, joten sen myyminen teuraaksi ja sitä kautta lihajalosteeksi saattaa tuntua vieraalta. On kuitenkin tunnustettava, että vanhan tai sairaan hevosen myyminen kiertoon on väärin eläintä kohtaan.

Hevosia harrastaneena Timo Hietanen ymmärtää, että hevosesta luopuminen on kova paikka omistajalle. Hevosten pitoa jatkavalle eroahdistukseen on tarjolla ainakin yksi lääke.

”Uusi varsa lievittää”, Hietanen tietää jaetuista kokemuksista.

Luopumisen tuskassa omistaja ei osaa välttämättä punnita kaikkien vaihtoehtojen plussia ja miinuksia. Eläinlääkärin tekemä lopetus maksaa, samoin ruhon hävittäminen, jos omistaja joutuu käyttämään hautaus-, krematorio- tai kaivinkonepalveluja. Ruhoa ei saa haudata pohjavesialueelle.

Hevosen ylläpitokustannukset loppuvat saman tien, kun eläin toimitetaan teuraaksi.

Kaikista ei ole elintarvikkeeksi

Hevosia vastaanottavia teurastamoja on Suomessa 13 eri paikkakunnalla: Iitissä, Isossakyrössä, Kemissä, Kiteellä, Kontiolahdella, Lavialla, Maarianhaminassa, Muhoksella, Polvijärvellä, Pälkäneellä, Sastamalassa, Ulvilassa ja Urjalassa.

Vain rekisteröidyn hevosen voi teurastaa elintarvikkeeksi. Hevosen tunnistusasiakirja, joko passi tai rekisteröintitodistus, on oltava mukana teurastamolle vietäessä. Passissa pitää olla lääkintäsivu tai vanhemmissa passeissa ja rekisteröintitodistuksissa lääkintätarra.

Niin sanotussa hevoslääkelistassa mainitulla lääkeaineella lääkityn hevosen saa teurastaa elintarvikekäyttöä varten kuuden kuukauden varoajan kuluttua.

Jos hevoselle on tehty uusi passi, sen myöntämisestä astuu voimaan elinikäinen teurastuskielto. Sama kielto astuu voimaan, jos hevosen lääkinnässä on käytetty tuotantoeläimille kiellettyjä lääkintäaineista.

Muita elintarvikkeeksi hylkäämisen perusteita ovat muun muassa vakava sairaus, suuri kasvainten määrä tai kuihtuneisuus.

Lähteet: Suomen Hippos ry, Suomen Hevostietokeskus ry, Liha Hietanen Oy.

Jukka Timonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s