Yhdistykset pohtivat keinoja suomenhevosen tukemiseksi

Mitä voisimme yhdessä tehdä suomenhevosen hyväksi? Voisiko kehittämistoimia tehdä esimerkiksi jonkin hankerahoituksen kautta? Tätä pohtivat suomenhevosta edustavat yhdistykset ja Suomen Hippos viime tiistaina Helsingissä.

Se tiedetään, että veikkausvoittovarat on yksi lähde hevosalan rahoitukselle, mutta varojen jako on nollasummapeliä: Jos johonkin lisätään, on lisäys muualta pois.

Vaalivuosi on edessä ja marraskuussa hevosalan järjestöt luovuttivat yhteisen viestin kansanedustajille. Viestissä oli vetoomus myös suomenhevosen puolesta. Vetoomuksessa vaadittiin, että alkuperäisrodun kasvatukseen on löydyttävä kansallisia kannusteita, myös muita kuin veikkausvoittovaroja.

”On käytävä neuvotteluja ministeriöiden kanssa, löytyykö jotain muuta kansallista rahoitusta”, Suomen Hippos ry:n jalostusjohtaja Minna Mäenpää kertoo vaalikevään konkreettisista suunnitelmista.

Viljelijälle tai puutarhatalouden harjoittajalle voidaan maksaa suomenhevosten kasvatuksesta alkuperäisrotutukea. EU-komission myöntämä tuki on varsin pieni ja nyt järjestöt pohtivat, löytyisikö seuraaville ohjelmakausille komission kautta jotain nykyistä laajempaa rahoitusta.

Kuninkaalliset

Siiri Kytö ratsasti Järvelän Hämmingillä 6-vuotiaiden suomenratsujen kouluratsastuksen kasvattajakilpailussa syksyllä Suomenratsujen Kuninkaallisissa. Hämmingin isänisänisän Kelmin kasvattaja on Valtion Hevosjalostuslaitos eli Ypäjän Hevosopiston edeltäjä. Kuva: Jukka Timonen

Tärkeä kansallisrotu opiskelijoille

Tiistain kokoukseen osallistuivat yhdistysten puheenjohtajat: Suomenpienhevosyhdistys ry:stä Katja Kannisto, Suomenratsut ry:stä Kielo Kestinmäki ja Suomenhevosliitto ry:stä Timo Ryynänen.

Palaveritoive virisi yhdistyksiltä sen jälkeen, kun Ypäjän Hevosopisto oli kertonut vähentävänsä suomenhevostensa määrää.

Yhdistysten edustajat pohtivat opiston linjauksien vaikutuksia tulevaisuuteen. Puheenjohtajat halusivat kuulla Hippoksen kannan ja vaikutusmahdollisuudet Hevosopiston tilanteeseen. Hevosopiston hallituksen jäsen, Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen lupasi viedä viestiä huolesta, mikä yhdistyksillä on suomenhevosen asemasta Hevosopiston toiminnassa ja työntekijätasolla.

Yhdistykset haluavat korostaa suomenhevosen arvostuksen tärkeyttä hevosalan opiskelussa. ”On hyvä, että opiskelijat pääsevät lähelle suomenhevosta ja näkevät rodun eri käyttösuunnat”, yhdistykset painottavat.

Laaja kasvatuspooli?

Palaverissa pohdittiin, pitäisikö Hevosopiston ja Luonnonvarakeskuksen kasvatustoiminta turvata jollain erityisellä rahoituksella vai toteutettaisiinko jossain muualla laajempaa suomenhevosen kasvatuspoolia ja mikä rahoitusmalli voisi olla.

”On arvioitava, mikä siinä rahoituksessa on olennaista ja missä toteutetaan – Hevosopisto on yksi vaihtoehto. Ja on arvioitava, onko ylipäätään rahoitusta saatavana suomenhevosen kasvatukseen vai yksittäisen yksikön ylläpitämiseen”, Minna Mäenpää pohtii.

Timo Ryynänen toivoo, että Ypäjä säilyisi suomenhevosen näyteikkunana ja että kansansallisrotumme kasvatus ja käyttö laajenisivat valtakunnallisesti.

Tulevaisuusstrategia ensi vuonna

Hippos on aloittanut suomalaisen raviurheilun tulevaisuustyön alan menestyksen turvaamiseksi. Siinä suomenhevosjuoksija on olennainen osa ravihevoskasvatusta.

Ensi vuoden aikana on tarkoitus tehdä yhteistyössä Hippoksen ja suomenhevosyhdistysten kanssa laaja suomenhevosen tulevaisuusstrategia. Hippoksen raviurheilun tulevaisuustyön rinnalla tehtäisiin muiden jalostussuuntien osalta omaa tavoitteiden asettelua ja toimenpiteitä, joiden kautta tavoitteet saadaan toteutettua.

”Määrällisiä ja laadullisia tavoitteita jokaisen jalostussuunnan osalta”, Mäenpää tarkentaa.

Rinnalla jatkuu suomenhevosen brändin kehittämistyö.

yleisö

Suomenratsujen Kuninkaalliset on ollut vuoden suurin kansallisrotumme ratsastustapahtuma jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Tänä syksynä se keräsi paikalle yli 500 suomenhevosta ja tuhansia ratsastuksesta kiinnostuneita silmäpareja. Kuva: Jukka Timonen

Hevosopistolla hienot perinteet

Hippoksen jalostusjohtaja muistuttaa, että Ypäjän Hevosopistolla on ollut merkittävä rooli suomenhevosen kehityksessä.

”Historiallisesti Hevosopistolla on ollut valtavan suuri merkitys suomenhevosen jalostus- ja kasvatustyössä. Vaikka kasvatustyö on voimakkaasti vähentynyt, opistolle on jäänyt tärkeä henkinen status. Opisto on ollut paikka, missä sekä kansallisesti että kansainvälisesti vieraat ovat pystyneet tutustumaan suomenhevoseen ja sen monipuolisuuteen”, Minna Mäenpää muistuttaa.

”Henkilökohtaisesti toivon, että tavalla tai toisella Hevosopiston työ suomenhevosen ympärillä edelleen jatkuisi.”

Opisto on järjestänyt jo parinkymmenen vuoden ajan suomenhevosratsujen suurimman tapahtuman Suomenratsujen Kuninkaalliset. Tapahtuma on lisännyt rodun kiinnostusta. Kasvatuksen laajuuden suhteen Mäenpää ei ota kantaa opiston osalta.

”Pitää ajatella enemmän suomenhevosen kasvatustoimintaa kokonaisuutena kuin pelkästään yhden yksikön toteuttamana.”

Yhteistyölle kiitosta

Seuraavan kerran suomenhevosyhdistykset ja Hippos kokoontuvat helmikuussa.

”On hienoa, että me suomenhevosyhdistykset ja Hippos olemme yhteistyöhaluisia ja haluamme kehittää suomenhevosasiaa yhdessä”, Timo Ryynänen kiittelee.

Jukka Timonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s