Suomenhevosliitto huolissaan suomenhevosen geeniperimän turvaamisesta

Vilpotar

Vilpotar ja Markku Mässeli osallistuivat työmestaruuskisoihin kesäkuussa Kajaanissa. Tamman (i. Vispok, e. Vilma-Neiti) on kasvattanut ja omistaa Mässeli itse. Kuva: Jukka Timonen

Ypäjän Hevosopiston ilmoitus vähentää suomenhevostensa määrää on nostattanut vilkkaan keskustelun kansallisrotumme tulevaisuudesta.

Suomenhevonen on vuosisatojen aikana toiminut isänmaamme hyväksi monessa roolissa: sotilasratsuna, postinkuljettajana, työhevosena, sotahevosena, ratsuna ja ravurina. Se on taipunut moneksi ja on ollut vaikea arvata etukäteen, minkälaisia palveluksia siltä tullaan seuraavaksi pyytämään. Suomenhevosen monipuolisuus on ollut paitsi kansakuntamme myös rodun itsensä pelastus.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa suomenhevonen toimii pääasiassa urheilussa, etenkin raveissa, mutta myös ratsuna. Näiden jalostussuuntien urheilulliset käyttöominaisuudet ovatkin kehittyneet nopeasti. Samalla ne ovat myös geneettisesti eriytyneet koko populaatiosta.

Sirmakka

E.V. Sirmakka ja Anna Johansson suomenhevosten koulumestaruuskisoissa syyskuussa Ypäjällä. Oriin (i. E.V. Johtotähti, e. E.V. Voksitar) kasvattaja on Eeva Venojärvi, omistajat Katri ja Siiri Honkonen. Kuva: Jukka Timonen

Tämä on merkinnyt, että jotkut muut suomenhevosen ominaisuudet ovat jääneet pienemmälle huomiolle ja jotkut suvut ovat harvinaistuneet, vaikka ovatkin esimerkiksi palveluominaisuuksiltaan erinomaisia. Nämä voivat olla tulevaisuudessa erittäin tärkeitä piirteitä, kun suomenhevonen palvelee vaikkapa matkailijoita tai vaikkapa erityisryhmiä terapiakäytössä.

Perinteisesti Ypäjän valtionsiittola ja hevosoppilaitos ovat huolehtineet myös pienemmistä käyttösuunnista ja varjelleet häviämisvaarassa olevia sukulinjoja. Siittolanmäellä on myös kerätty pakastespermaa yksilöistä, jotka ovat olleet erityisen kiinnostavia yksilöinä tai suvullisesti esimerkiksi suvun harvinaisuuden vuoksi.

Vuosikymmenten saatossa perinteinen Ypäjän Siittolanmäen toiminta on jakautunut monien eri organisaatioiden vastuulle. Samalla on saattanut syntyä tilanteita, että toiminta, jonka on ajateltu kuuluvan Hevosopiston tehtäväksi, ei olekaan loppujen lopuksi sovittu kenenkään tehtäväksi, eikä sille ole osoitettu rahoitusta.

Suomenhevosliitto vaatii, että hevosala yhdessä valtiovallan kanssa selvittää pikaisesti, kuinka kansallisrodullamme tehtävä opetustoiminta saadaan turvattua. Liitto haluaa varmuuden, että Hevosopistolla on jatkossakin riittävä määrä suomenhevosia ammatillisen opetuksen käytössä.

On tehtävä selväksi, kenen vastuulla ja millä rahoituksella varmistamme suomenhevosen geeniperimän säilymisen monipuolisena. Jo kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntökin velvoittavat Suomea huolehtimaan suomenhevosen geeniperimän monipuolisuuden säilyttämisestä.

Suomenhevosliitto ry
hallitus

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Suomenhevosliitto huolissaan suomenhevosen geeniperimän turvaamisesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s