Suomenhevonen on maailman monipuolisin rotu, jolle rakennetaan myyvä brändi. Myös kasvatustoiminnan tukemiseksi keksitään keinot.

Tavoitteista päättivät suomenhevosyhdistysten ja Suomen Hippoksen edustajat yhteistyökokouksessaan lauantaina Lahdessa.

Päämääränä on, että suomenhevosen kysyntä kasvaisi ja syntyvien varsojen määrä kohoaisi yli tuhanteen vuodessa. Se tukisi rodun geneettisen monimuotoisuuden säilymistä.

Monipuolisuus myyntivaltti

Sekä varsoille että varttuneimmille yksilöille kaivataan lisää ostajia. Huolella luotu brändi auttaa suomenhevosen markkinoinnissa.

”Suomenhevosen kotimaisuutta ja monipuolisuutta ei ole osattu markkinoida”, harmittelevat Eeva Markkanen ja Katja Kannisto Suomenpienhevosyhdistyksestä.

Päivi Pylkkö Suomen Työhevosseurasta tietää, että Kanadassa ja Yhdysvalloissa asti tunnetaan, kuinka monipuolinen suomenhevonen on käyttää ja sillä on hyvä luonne.

”Minkä takia emme saa myytyä sinne?” hän ihmettelee.

 Aloituskynnystä madallettava

Jaana Strömberg Suomenhevosliitosta pitää suomenhevosen monipuolisuutta väylänä, jossa yksi laji voi toimia sisäänheittolajina muuhun hevostoimintaan. Hän painottaa, että järjestöjen on tärkeää tuoda esille, missä kaikessa hevonen voi olla mukana ja mikä sen merkitys on ihmisille.

Suomen Hippoksen kehityspäällikkö Suvi Louhelainen muistuttaa, että järjestöillä on vielä paljon tekemistä, että ne saavat kerrottua hevosalan todellisen merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle.

Hänellä on visio, kuinka harrastajien määrä saadaan kasvamaan.

”Meidän on madallettava kynnystä tulla hevos- ja raviurheilun pariin. Vasta-alkajat on saatava keskiöön”, Louhelainen vaatii.

Rahallista tukea

Suomenhevosvarsoja syntyy nykyisin alle tuhat vuodessa. Sen katsotaan olevan liian vähän, jotta suomenhevoskanta säilyisi elinvoimaisena.

Jalostusjohtaja Minna Mäenpää Suomen Hippoksesta kertoo, että suomenhevoskasvatuksessa Hippoksen strategisena tavoitteena on, että jo vuonna 2020 syntyy 1 300 varsaa. Määrää pidettiin varsin optimistisena toteutuakseen näin lyhyessä ajassa.

Terttu Peltonen Suomen Ratsuista näkee, että varsojen kasvatus vaatii rahallista tukea ja hän esittikin varsarahan palauttamista. Hän todisti kokousväelle, kuinka maksetut tai poistetut tuet ovat vaikuttaneet varsamääriin. Kun tukea on maksettu, varsamäärä on kohonnut ja vastaavasti tukien karsiminen on vähentänyt kasvatustoimintaa.

Suomenhevosliiton varapuheenjohtaja Tuula Pihkala on huolissaan kasvatustoiminnan näivettymisestä.

”Nyt olisi havahduttava alhaiseen varsamäärään. Kasvatuksen rahallinen tuki on yksi konkreettinen ehdotus.”

Työnteko palkittava

Antti Karhila Suomenhevosliitosta pitää tavoiteltavana, että tavallisella työläisellä on mahdollisuus pitää ravuri. Hänen mielestään hevosten on päästävä nykyistä aikaisemmin kilpailuradoille.

”Työnteko ja onnistuminen on palkittava”, hän painottaa.

Matti Louko Suomenhevosliitosta pitää ongelmana, ettei ammattivalmentajilla ole suomenhevosia.

”Harrastevalmentajat, jotka käyvät päivätöissä, heillä ei tahdo aika riittää täysipainoiseen valmentamiseen.” (Lausuntoa korjattu 23.10. klo 18.01)

Yhteistyö on voimaa

Suomenhevosliiton puheenjohtaja Timo Ryynänen teroittaa, että harrastajamäärän kasvu antaa mahdollisuuden myös ammattimaisen toiminnan laajentumiselle.

Hän on ilahtunut, kuinka vahvasti kokousväki toi esille, että yhteistyöllä voidaan saada tuloksia.

”Runsaan 4 000 jäsenen voimalla”, Ryynänen laskeskelee yhdistysten jäsenmäärää.

Yhdistysten hallitukset olivat pohtineet kehitystarpeita ennen yhteistyökokousta ja se myös kuvastui runsaina toimenpide-ehdotuksina.

”Se toi vakuuttavaa ja uskottavaa analyysiä monimuotoisen suomenhevosen mahdollisuuksista ja kehittymisnäkymistä”, Ryynänen kiittelee kokouksen antia.

Teksti ja kuvat: Jukka Timonen