Suomenhevosen parasta pohditaan huomenna

orivarsa

Kuinka varsakauppaan saadaan vauhtia hyvillä hinnoilla? Hippoksen tietokannoissa on 96 tänä vuonna syntynyttä suomenhevosvarsaa myytävänä.

Miten suomenhevoskanta kasvuun? Miten turvataan kannan riittävän laaja geeniperimä?

Muun muassa näitä kysymyksiä ruotivat suomenhevosyhdistykset ja Suomen Hippos lauantaina Lahdessa. Tarkoitus on, että kokousedustajat laativat yhteisen toimenpidesuunnitelman suomenhevosen hyväksi kaikki neljä jalostussuuntaa huomioiden.

Kokouksen on kutsunut koolle Suomenhevosliitto ja edustettuina ovat Suomen Ratsut, Suomenpienhevosyhdistys ja Suomen Työhevosseura Hippoksen lisäksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Ryynänen uskoo, että yhdistysten tiiviillä yhteistyöllä järjestöjen painoarvo kasvaa päätöksenteossa.

”Meidän on saatava vahvistettua suomenhevosen kilpailukykyä ulkomaisiin rotuihin nähden”, Ryynänen painottaa.

Yksi suurimmista huolenaiheista järjestöillä on syntyvien varsojen määrän vaipuminen alle tuhanteen vuodessa. Kokousedustajat pohtivatkin, miten kasvatustoiminta saataisiin kiinnostavammaksi ja miten varsojen kysyntä saataisiin kasvamaan.

”Suomenhevosen markkinointi nousee yhdeksi tärkeimmäksi kehityskohteeksi”, Ryynänen arvioi.

Lisää lähtöjä

Suomenhevosliitto tiedusteli keväällä Facebook-kyselyllään lukijoiden ideoista suomenhevosen parhaaksi. Valtaosa ehdotuksista liittyi ravitapahtumien kehittämiseen.

Eniten, 7 ehdotusta, lukijat ehdottivat raveihin suomenhevosluokkien lisäämistä. Myös koulu- ja esteratsastuskisoihin kaivattiin 5 ehdotuksessa lisää suomenhevosluokkia. Aloitteleville suomenhevosille lisää ravilähtöjä ehdotti neljä lukijaa. Palkintotason nostoa vaati neljä lukijaa.

Erilaisia markkinointikeinoja tarjottiin 17 kappaletta. Suomenhevosen monipuolisuutta olisi esiteltävä ravien yhteydessä, esimerkkinä kerrottiin valjakkoajelun esittelyä raviradan keskikentällä.

Ravikatsomo

Lukijat ehdottivat ilmaisraveja ja veikkauksen opettamista, jotta ihmiset kansoittasivat ravikatsomot. Kuva on Lieksan kesäraveista viime heinäkuussa.

Ravit tyky-toimintaa

Raveja voitaisiin kahden ehdotuksen mukaan tarjota yrityksille työhyvinvointitoimintana. Näin on tehty menestyksekkäästi eräässä opettajatyöyhteisössä.

”Opettajainhuoneen sain aikanaan innostettua 76-raveihin tyky-matkan merkeissä. Tutustutin porukan pelaamisen saloihin. Hauskinta tuntui olevan jännittäminen eikä häviöitäkään surtu, sillä kehotin käyttämään pieniä panoksia”, raveissa kuuluttajan toiminut Kristiina Mutka-Leinonen kertoo esimerkissään.

Uskonnonopettaja, joka paljastui pelihirmuksi, lahjoitti seuraavalla viikolla opettajainhuoneen seinälle suomenhevosta esittävän taulun. Kristiinan mukaan näin työyhteisöön luotiin jokapäiväinen side taulussa esiintyvään suomenhevoseen. Toisaalta 76-raveissa käynti madalsi kynnystä käydä raveissa paikan päällä.

”Sitä matkaa muisteltiin usein ja moni kertoi käyneensä myöhemmin raveissa”, Kristiina Mutka-Leinonen kertoo omakohtaisen kokemuksen suomenhevosen ja ravien onnistuneesta markkinoinnista.

Nokipannukahvit maastoissa

Ratsastuskouluihin kaivattiin suomenhevosia, jotta aloittelevat ratsastajat voisivat tutustua mainioon ratsastusrotuun. Satu Ollitervo ehdotti maastoreissuja nokipannukahvin kera.

”Se suo hengähdystauon hektisen elämän uuvuttamille aikuisille”, Satu perusteli ehdotustaan.

Riikka Jäväjän mukaan suomenhevonen ja suomalainen luonto vuodenaikoineen kuuluvat yhteen.

”Ratsastaminen metsässä omalla suomenhevosella on melkein parasta mitä tiedän!”

Koulutusta vaadittiin sekä hevosille että niiden käyttäjille. Kun suomenhevonen koulutetaan monikäyttöiseksi, kiinnostus rotua kohtaan kasvaa.

Teksti ja kuvat: Jukka Timonen

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Suomenhevosen parasta pohditaan huomenna

  1. Kuten jokaisesta viljelyhehtaarista maksetaan tukea niin myös jokaisesta Suomenhevosesta pitäisi maksaa tukea ❤️

  2. Matalampi kynnys omistamiseen ja avoimuutta ammattitalleille. Kaikkien hevosten ei tarvitse olla ammatimaisessa käytössä. Suomenhevonen on monipuolisena hevosena hieno harrastehevonen. Ammattilaiset voivat olla harrastajien apuna.

  3. Tarvitaan syvä ja väkevä ote asiaan, tahtotila ja järki. Kauaskantoista kestävää sydämestä lähtevää toimintaa. Ypäjän kasvatus täytyisi saada henkiin, järkyttävää ollut seurata hiipumista siellä! Kautta historian on ihminen ja Suomenhevonen taistelleet toistensa rinnalla tasavertaisina kumppaneina, työtovereina. Olleet toinen toisilleen se johon voi luottaa, ja olleet toinen toisensa terapeutteja. Tähän rinnakkain taisteluun meidän olisi ryhdyttävä nykyajassakin. Palautettava Kansallisaarteemme hänelle kuuluvalle paikalleen. Ja työkaveriksi vierellemme. Jokainen toimillaan voi tuoda arvostusta. Se ei tule miettimällä vain rahaa ja pintapuolisia toimia. Itse otan hevosia mukaan kehittämääni EquusExistence terapiaan jossa tuon avun ihmisille luoden merkitystä hevosen kautta, hevosen läsnäolon kautta tuoden hevosenkinnopettajaksi ja terapeutuksi rinnalleni. Mutta tämä on vain yksi osa suurta kokonaisuutta. Äärimmäisen tärkeää on huolehtia ja palauttaa työhevonen takaisin monin eri muodoin. Jalostuksemme on unohtanut juurensa. Ei voida jatkaa enää yhtään tätä kapea-alaistamista joka on jatkunut jo liian pitkään.
    Meidän täytyy luoda koko maahan Hevoshenki, järkevä maatalous ja Suomenhevosen kasvatus. Maanläheistä järkevää toimintaa. Lähteä rakentamaan uudestaan kuin sotien jälkeen. Unohtaa vouhotukset ja liibalaabat, kokoontua useasti ja lähteä maakunnissa keskustellen viemään asiaa alkuun.
    Tarvitaan resursseja, henkiinnherätettäviä hevostiloja ja viisaita ihmisiä. Luoja paratkoon tuo viimeksi mainittu on vaikein!
    Tuodaan historiaa tutuksi monin eri tavoin, taiteet, näppärät mediat ~nykyajassa lie jotain hyvääkin …
    Iso paketti kaikkinensa johon tarvitsisimme valtavasti väkeä mukaan. Itse voin lupautua kokoontumisten vetäjäksi tässä Savo-Keski-Suomi rajamailla.
    Jotenkin tuntuisi oikealta lähtökohdalta:
    Autetaan toinen toisemme uuteen aikaan ~Suomenhevonen ja ihminen!

  4. Suvut on liian kapeita, se että lisätään kilpailuja oli ne sitten raveja tai ratsukilpailuja ei pelasta suomenhevosta. Geenipoolia laajennetaan sillä että käytetään laajempaa kantaa jalostukseen. On hevosia joilla on mielenkiintoinen tai poikkeava suku mutta niillä ei välttämättä ole kilpailuoikeutta, tähän pitäisi saada muutos.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s