Omatekoisessa ruusukkeessa lukee: ”Ansaitset kavereittesi kunnioituksen.”

Kiusattu alakoululainen on tehnyt ruusukkeen heppakaverilleen. Poika oli valinnut hevosen kaverikseen, koska hän oli nähnyt toisten tönivän sitä tarhassa.

Petäjävedellä on aloitettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin ja kunnan yhteinen kokeilu, jossa lapsia ja nuoria ohjataan tallitoimintaan mukaan. Ajatus on, että ravi- ja ratsastustallit tarjoaisivat turvallisen yhteisön, jossa lapselle syntyy hevosharrastuksen kautta onnistumisen kokemuksia ja kaverisuhteita. Hevonen toimii lapselle myös terapeuttisena voimavarana.

Lopullisena tavoitteena on kehittää Mannerheimin Lastensuojeluliitolle uusi tukihenkilömuoto ja kuntien viranomaisten käyttöön hevosavusteinen lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva palvelu.

Rohkeutta ensikäynneistä

Toimintamallia on työstänyt Jaana Strömberg, joka työskentelee Petäjävedellä etsivän työn ohjaajana. Hänellä on myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutus. Jo muutamalla tallikäynnillä heppakaveruuden myönteiset vaikutukset näkyvät.

”Olemme käyneet muutamien tyttöjen kanssa tallilla, yksittäin ja yhdessä, ja he ovat jo saaneet lisää uskallusta ja rohkeutta tuoda itseään esille ja he puhuvat asioista rohkeammin. Tärkeimpänä ehkä kuitenkin on se toiveikkuus, joka tytöissä on ollut havaittavissa”, Jaana kertoo esimerkin.

Kaikille apua tarvitseville

Heppakaveria tarvitsevat lapset ja nuoret ohjautuvat tallitoimintaan joko Mannerheimin Lastensuojeluliiton tai kunnan viranomaisen kautta. Esimerkiksi kuraattori, opinto-ohjaaja tai sosiaalitoimiston perhetyöntekijä tunnistaa yksinäisen tai koulukiusatun ja tarjoaa hänelle heppakaverimahdollisuutta. Heppakaveruudesta on iloa myös niille, joilla ei ole harrastuksia tai toimintaa, johon voisi purkaa ylimääräistä energiaa.

”Mukaan on voinut tulla kaikki ne lapset ja nuoret, joita heppakaverisuhde jollain tavalla vahvistaisi”, Jaan Strömberg painottaa.

Heppakaverisuhde alkaa yhteistapaamisella, johon osallistuvat lapsi vanhempineen, viranomainen ja tallilla toimiva ohjaaja. Tapaamisessa käydään läpi muun muassa toiminnan tavoitteet lapselle.

Kaveritaidot karttuvat

Heppakaveritoiminnassa ykkösjuttu on tutustuminen hevosen päivittäiseen elämään. Lapsi saa harjata nelijalkaista kaveriaan, viedä sille vettä ja heiniä ja seurata hevosen päivärytmiä, syömistä ja nukkumista.

”Käymme hevosen hyvinvointiin liittyviä asioita läpi. Sieltä ne tarpeet, riittävä uni, oikea ravinto ja kaverisuhteet, peilautuvat nuoreenkin. Monella lapsella ja nuorella on heikentynyt käsitys itsestään kaverina ja sillä on iso vaikutus uusien kaverisuhteiden luomiseen. Hevosen kanssa toimiessa kaverisuhteiden luominen helpottuu ja on luontevampaa ”, Jaana Strömberg selvittää.

Kuin huomaamatta nuori oppii samalla kaveritaitoja parityöskentelyn aikana, kun nuoret kommunikoivat keskenään ”Antaisitko harjan, käännyttäisiinkö vasemmalle”.

Nuorilla on Strömbergin mukaan valtava tarve tulla hyväksytyksi osaksi jotain ryhmää kuten kaikilla aikuisillakin. Tavoitteena onkin, että tallimiljööstä kehittyisi nuorelle oma yhteisö, jossa hän pikkuhiljaa osallistuu tallin toimintoihin itsenäisesti muiden mukana.

Talleilla jo ohjaajakokemusta

Jaana Strömberg pitää talleja luonnollisina kaveritoiminnan toteuttajina, sillä ne ovat aina toimineet lasten ja nuorten ohjaajina. Yhteisöön pääsee helposti mukaan ja talleilla on säännöt, joten esimerkiksi kiusaamista ei suvaita.

”Talleilla on häivähdys vanhasta, menneestä ajasta. Isäntä voi ottaa vaikkapa nuoren mukaansa rassaamaan konetta”, Strömberg kuvaa tallielämän mutkattomuutta.

Tallitoimintaa toteutetaan vielä vapaaehtoisvoimin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri tilaa ja maksaa talleille kaveritoimintaan nimetyn ohjaajan rikosrekisteriotteen. Laki velvoittaa sen pyytämään lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä. Lisäksi MLL vakuuttaa heppakaveritoimintaan mukaan lähtevän lapsen ja ohjaajan.

”Jollain tavalla jatkossa pitäisi palkita talleja ja heidän panostaan tällaisessa ennaltaehkäisevässä ja korjaavassakin lapsi- ja nuorisotyössä. Esimerkiksi seurat voisivat hakea toiminta-avustusta kunnilta ja seurat maksaisivat palkkion talleille”, Jaana Strömberg esittää.

Hevosjärjestöt mukana

Suomenhevosliitto kokoaa kotisivuilleen listan heppakaveritoimintaa tarjoavista talleista. Liitto on myös jatkossa kehittämässä käytäntöjä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä ja markkinoimassa toimintaa valtakunnallisesti.

Suomen Hippos on osarahoittamassa syksyn pilottia ja on alustavien neuvottelujen mukaan tukemassa toimintaa vuonna 2018.

”Asia on äärimmäisen tärkeä ja tekeminen sellaista, jollaisessa meidän alana tulee olla enenevissä määrin mukana”, sanoo Hippoksen kehityspäällikkö Suvi Louhelainen.

Hän pitää hyvänä, että toteutuksen pohjalla on Mannerheimin Lastensuojeluliiton kokemukset ja osaaminen kaveritoiminnan toteutuksesta.

”Yhteistyössä hevosalan kanssa syntyy lopputulos, jonka kautta ollaan vaikuttamassa yhteiskunnallisesti tärkeään asiaan, hevosen voimalla ja lämmöllä.”

Teksti: Jukka Timonen
Kuvat: Jaana Strömberg