Pohjois-Suomen ylpeys, Jokivarren Kunkku, vei ravikuninkuuden Joensuussa 2015. Ori olisi eittämättä tärkeä Rovaniemen kisojen vetonaula, jos sinne asti tiensä raivaa. (Kuva: Jukka Timonen)

Rovaniemellä voitaisiin pitää Kuninkuusravit vaikka nyt olosuhteidensa puolesta. Mäntyvaaran raviradan suorituspaikat ja katsomotilat ovat kunnossa. Järjestelytyötä kuitenkin vielä riittää ensi heinäkuun viimeisenä viikonloppuna pidettävään suurtapahtumaan.

”Valmiusaste on 30 prosenttia, sillä vielä on hankittava sponsoreita, telttoja ja sen semmoista. Mutta onhan tässä vielä vuosi aikaa”, Rovaniemen Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Rajaharju muistuttaa.

Rovaniemellä paiskii töitä Kuninkuusravien eteen 600 talkoolaista. Vertailun vuoksi Mäntyvaaran normiravit vaatii 70–80 hengen työpanoksen.

Jakovara palkintoihin

Rovaniemelle odotetaan rohkeimmissa arvioissa jopa 55 000 ravivierasta eli saman verran kuin tämän kesän Vermon Kuninkuusraveissa kävi. Suomenhevosten ravijuhla on Lapin pääkaupungille ensi vuoden kärkitapahtuma, jonka odotetaan tuovan matkailutuloja jopa yli 10 miljoonaa euroa.

Kuninkuusravit on myös järjestäjille taloudellisesti merkittävä piristysruiske. Jos ja kun jaettava jää, siijoituskohde on selvä.

”Me pyrimme satsaamaan palkintoihin, jotta tänne saataisiin parempia hevosia. Voitot jaetaan hevosmiehille”, Rajaharju lupaa.

Siihen Rovaniemen Ravirata Oy:llä on erinomaiset mahdollisuudet, sillä yhtiö on velaton ja eikä raviradalla ole akuutteja investointitarpeitakaan. Rovaniemen kaupunkikin on kantanut kortensa kekoon muun muassa olemalla mukana raviradan remontissa.

Tupsujalkoja välilähtöihin?

Mäntyvaara erottuu muista kuninkuusravipaikoista ainakin katsomonsa osalta.

”Tämmöistä amfiteatterimaista katsomoaluetta ei ole toista”, Rajaharju muistuttaa.

Rinteeseen asennetuilta penkkiriveiltä on esteettömät näköalat kilpa-areenalle, ja istumaan mahtuu kerralla 30 000 katselijaa.

Lapin taialla itseään markkinoiva Rovaniemi haluaa pohjoisen napapiirin kisoihin myös kansainvälistä väriä. Länsinaapureista, Ruotsista ja Norjasta, on jo vierailijoiden majoitusvarauksia. Nyt järjestäjät yrittävät houkutella suhteillaan myös niin sanottuja tupsujalkoja muihin kylmäverilähtöihin.

Rataennätys ravikuninkaalla

Rovaniemellä on järjestetty kilvanajoa jo vuoden 1880 tietämiltä lähtien. Ensimmäisen kerran Mäntyvaaran radalla kilpailtiin vuonna 1973 ja huipennus koettiin 2004 Kuninkuusraveissa. Tuolloin 47 123 katsojaa todisti Apassin ravikuninkuutta ja V.H. Suvittaren kuningatarjuoksuja. Apassi juoksi tuolloin vielä voimassa olevan Mäntyvaaran radan suomenhevosten rataennätyksen 1.21,4 aly.

Vuonna 2004 Rovaniemellä järjestettyjen Kuninkuusravien liikevaihto oli 1,7 miljoonaa euroa. Kunnioitettava saavutus, sillä Turun Kuninkuusravien liikevaihto oli vuosi sitten noin 2,5 miljoonaa euroa ja taloudellinen tulos 260 000 euroa.

Ensi vuoden kisojen budjettia ei ole vielä lyöty lukkoon eikä myöskään Kuninkuusravien lähtöpalkintoja ja kokonaiskilpailujen voittosummia.

Arvalla suomenhevosen omistajaksi

Rajaharjun omakohtainen ensikosketus suomenhevosiin omistajana on hauska tarina. Hän nimittäin voitti suomenhevosvarsan Sodankylän varsa-arpajaisista, ja tuo Vireni-ori juoksi lähemmäs 100 000 markkaa.

”Lähdin reellä ajamaan varsalla ensimmäistä kertaa ja se meni kuin vanha hevonen”, Rajaharju muistelee erityistä ajokokemusta.

Tuo voittoarpa paljastui erikoisella tavalla. Matti Rajaharju oli myynyt tutulle asiakkaalleen 5 markan arvoisen varsa-arvan ja kun tämä tuli kysymään arvonnan tulosta kuukausia myöhemmin, paljastui, että asiakkaan arpanumero oli voittoarvan viereinen numero. Rajaharju löysi kuin löysikin hänelle jääneen voittoarvan asiapaperipinon alta!

”Kävi hyvä tuuri!”

Teksti ja kuvat: Jukka Timonen

Matti Rajaharju ja Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen lupaavat Rovaniemelle saapuville paikallisen näköiset ja oloiset Kuninkuuskilpailut.