
Salmiakki Poika, omistaja Pirja Sulkumäki ja hänen tyttärensä, ”hevosenhoitajat” Sarita (oik.) ja Jasmina Sulkumäki.
Salmiakki Poika on nimensä mukainen, mustanpuhuva ori. Se esittäytyi edustavasti viiden jälkeläisensä kanssa satapäiselle yleisöjoukolle tänään Ypäjän Hevosopiston järjestämässä orikavalkadissa.
Omistaja Pirja Sulkumäki Veikkolasta oli iloinen tarjoutuneesta esittelytilaisuudesta.
”Tämä on ilmaista mainosta, kun saa oman oriinsa esille valtavan joukon edessä.”
Katselmuksessa taka-ajatus on, että hevosalan ihmiset oppisivat tuntemaan oriin periyttäjänä ja tammojen omistajat haluaisivat astuttaa hevosensa sillä. Markkinointia ei tehdä rahan takia vaan siksi, että näkee oman oriinsa aikaansaannoksia.
”Kun syntyy varsoja, on kiva seurata niiden elämää ja kehittymistä, kun näkee laatuarvosteluja”, Pirja sanoo.
Astutuksilla ei rikastuta
Siitostoiminta ei ole ratsupuolella taloudellisesti likimainkaan niin merkittävä tekijä oriiden omistajille kuin ravihevostaloudessa. Parhaat ratsut astuvat vuodessa runsaat 30 tammaa, useat ravurit jopa maksimin 150.
”Pitäisi olla huippusuosittu ori, että astutuksilla olisi taloudellisesti merkitystä”, Pirja muistuttaa.
11-vuotias Salmiakki Poika, tuttavallisesti Mikki, astui esimerkiksi viime vuonna kymmenen tammaa. Nyt sillä on yli kymmenen jälkeläistä, joka on ollut rajana orikavalkadiin pääsylle. Näin avautui myös jälkeläisille ensimmäinen tilaisuus näyttäytyä, sillä vanhin jälkeläisistä on vasta 2-vuotias ja laatuarvosteluthan alkavat vasta 3-vuotiaille.
Varsat rohkeita
”Rakkaudesta lajiin ja hevosiin.” Se on saanut Pirjan tekemään töitä jo parinkymmenen oman hevosen kanssa. Ja kun Mikki sattuu olemaan vielä hänen elämänsä hevonen, niin ymmärtää, miksi hän haluaisi oriinsa geenien periytyvän jälkipolville.
”Mikin varsat ovat hirveän rohkeita, uteliaita, sosiaalisia, hyväliikkeisiä ja kompakteja rakenteiltaan”, Pirja mainostaa.
Isää Pirja kehuu puolestaan seuralliseksi, sosiaaliseksi ja joka osaa käyttäytyä ja on kiinnostunut ympäristöstä. Mikin kanssa hän on käynyt kursseilla ja leireillä.
”Se ei ole ollut ilkeä ikinä – se ei pure eikä potki”, Pirja suitsuttaa 2-vuotiaana hankkimaansa oria.
Sielullinen yhteys
Pirjalla on ollut puoliverisiä, mutta nyt tallissa on pelkästään viisi suomenhevosta ja poni.
”Suomenhevoset ovat monikäyttöisiä, sillä ne käyvät lajiin kuin lajiin. Suomenhevonen on suomalaisen ihmisen hevonen – se ymmärtää meitä. Meillä on sielullinen yhteys”, Pirja avaa tuntojaan.
Ammattiratsuttaja Anna Kärkkäinen kilpailee Salmiakki Pojalla, Pirja itse maastoilee ja Jasmina-tytär hyppääkin sillä.

Sanna Pulakka (oik.), Teemu-poika ja Taru Suutari ihastelivat suomenratsuja.
”Kaikki ovat yksilöitä”
Orikavalkadi keräsi runsaan katselijajoukon hevosopiston Derbykentän katsomoihin. Hämeenkyröläinen Sanna Pulakka seurasi Tuukka-poikansa ja pinsiöläisen Taru Suutarin kanssa oriiden ja niiden jälkeläisten esittelyä.
”Hienoja, hyvin hoidettuja suomenhevosia”, Sanna ja Taru kehuvat näkemäänsä.
Taru harjoittaa pienimuotoista ravihevosten kasvatustoimintaa. Hän muistuttaa, että ravihevosen ratsuttaminen tuo sille tarpeellista vaihtelua ja jumppaa. Hän uskoo myös, että ravi- ja ratsulinjaisen hevosen risteytyksellä voi hakea monipuolista harrastehevosta.
Sanna tunnustaa, että suomenhevonen on ollut aina lähellä hänen sydäntään.
”Kaikki ovat yksilöitä, vaikka ovat samaa rotua. Se on hienous tässä rodussa”, Sanna hehkuttaa.
Teksti ja kuvat: Jukka Timonen