Monipalvelu elättää hevosyrittäjän

Hevosalan yrityksiä on Suomessa noin 3 000. Niistä valtaosa on pienyrityksiä, joita pyörittävät yrittäjä yksin tai yrittäjäpariskunta osa- tai kokoaikaisesti.

Johanna Puustinen, 27, on kokoaikainen yksinyrittäjä Lieksan Kolisevassa.

”Seitsemänä päivänä viikossa vuoden ympäri”, hän kuvailee elinkeinoharjoittajan yksinkertaista työtuntimuistiota.

Johanna perusti toiminimen syksyllä 2012. Pelkät hevospalvelut ovat tuoneet leivän kahden pienen lapsen yksinhuoltajan pöytään vasta puolen vuoden ajan.

Tätä ennen hän teki kaiken muun ohessa satunnaisia ravintola-alan keikkoja, osin toimeentulon, osin mielenvirkistyksen vuoksi. Samanaikaisesti nuori yrittäjä punnitsi, mille palveluille löytyisi markkinarakoa. Investoimalla harkitusti oikeisiin kohteisiin Johanna on välttynyt suuremmilta hukkainvestoinneilta.

Elämäntapa

Yrittäjyys on ollut sitkeälle naiselle kuitenkin selkeä päämäärä.

”Ei tämä todellakaan kultakaivos ole ollut, mutta olen onnekas, että saan tehdä nyt sitä, mistä nautin.”

Johannalle hevosalan yrittäjyys on myös elämäntapa, jolloin työtunteja ei lasketa. Sisua kysytään, kun ulkona paukkuu yli 30 asteen paukkupakkanen, talvinen taivas on sysimusta, loimitat hevoset, lämmität juomavedet ja kannat heinät karsinaan. Ja ekstrana susilauma käy kiertämässä tarhan, kuten muutama vuosi sitten tapahtui Johannan Nurven hevostilalla.

Vastapainona on tyytyväisen asiakkaan palaute taikka oma ratsastuselämys, kun aurinko paistaa keväthangille, hevosen hengitys höyryää ja pakkaslumi narskuu kavioiden alla.

Pienten lasten äiti on kiitollinen auttavista käsipareista vaikkapa tarhan teossa ja mummolan tarjoamista ”lapsivapaista” viikonlopuista.

”Se on omaa lomaa, kun hevoset on hoidettu ja lapset ovat nukahtaneet”, omaan jaksamiseen lomituspalveluja kaipaava pienyrittäjä tunnustaa.

Kira, 3, ja Nelli, 4, ihmettelevät, miten Johanna-äidin tarjoamat kaurat saavat Nurmio-hepan turvan vaahtoamaan.

Lieksa on 11 600 asukkaan rajakaupunki Pohjois-Karjalassa. Korkean työttömyysasteen riivaaman kunnan asukkaiden ostovoima ei ole lähelläkään Etelä-Suomen luokkaa. Se heijastuu palvelujen heikkona kysyntänä ja sitä kautta tarjonnan vähyytenä.

Johanna on vastannut tähän ongelmaan laajentamalla palvelukirjoaan. Hänen yrittäjyytensä alkoi hevosten kasvatuksella. Se ei olisi yksinomaan pitkälle kantanut, sillä uuden jälkipolven kasvatus on pitkäjänteistä työtä ja jonkin tason geeniarpapeliä. Kasvatuksella ei tehdä vuosikvartaalitulosta.

Nyt rinnalla on kengityspalvelut ja useita tallipaikkoja asiakkaiden hevosille. Johanna opettaa ja valmentaa niin hevosia kuin niiden omistajiakin. Tilauksesta pääsee tilan hevosilla ratsastusretkelle lähimaastoon, ja nuoren emännän voi nähdä kesätapahtumissa ja -juhlissa vossikkana ja heinäkärryjen kuskina.

Palvelujen lisäys on vaatinut maltillisia investointeja ja kouluttautumista. Johanna valmistui keväällä harrastepalvelutuottajaksi kaksivuotisen opiskelun päätteeksi Ylä-Savon ammattiopistosta Kiuruvedeltä. Opiskelu paransi omaa hevosalan tietämystä ja etenkin toi otteisiin varmuutta.

”Aikoinaan ensimmäisellä kerralla kului puoli tuntia yhden kengän irrottamiseen”, hän naurahtaa kokemukselleen ennen ammattioppia.

Ensi syksynä Johannan suunnitelmissa on aloittaa joko ratsastuksenohjaajan tai kengittäjän opinnot.

Monipuolinen rotu

Johannan yrittäjyys perustuu suomenhevosiin. Hänen silmäteriään ovat 13-vuotias tamma Turon Venla ja 17-vuotias ori Nurmio, joka merkittiin vuonna 2012 kantakirjaan jalostussuuntana työhevonen. Tällä kantayhdistelmällä on syntynyt kaksi orivarsaa: Nurven Aamor joulukuussa 2013 ja Nurven Hallauni heinäkuussa 2015.

Jalostuksessa hyvää lopputulosta haetaan valitsemalla kokonaispaketti sopivista vanhemmista – rakentamalla hyviä puolia ja virheitä vältellen.

”Tavoite on kasvattaa hyväpäisiä ja monipuolisia yksilöitä, joista aika näyttää, kenen käteen ne sopivat parhaiten.”

Suomenhevonen on monipuolisuudellaan otollinen hevosrotu kasvattajalle. Jos se ei nouse kunnon raville, siitä voi kouluttaa ratsun tai työhevosen. Tai sitä voi käyttää jopa kaksijalkaisia terapoivana nelijalkaisena. On joukossa tietysti moniottelijoitakin, jotka esimerkiksi raviviikon jälkeen pistäytyvät ruusukejahdissa kouluaitojen sisäpuolella.

Fakta: Hevostalouden tunnuslukuja Suomesta 2015

Hevosia 74 200, joista suomenhevosia 19 200; Raviurheilun harrastajia ja seuraajia 210 000; Ratsastuksen harrastajia 170 000; Hevosala työllistää 15 000; Hevostalleja 16 000; Hevospelien vaihto 230 miljoonaa euroa;