Yksi kommentti artikkeliin ”Erikoistarjous! Liity Suomenhevosliiton jäseneksi.”
Suomenhevosliiton toimintapolitiikka on hevosalan toimintasektoreiden joukossa nuori ala.
Tietoisena toimintana liiton toimintapolitiikasta voitanee puhua vasta 2000-luvulta lähtien.
Tunnusomaista sille on toteutuminen muiden sektoreiden kautta, vaikka sen omat tehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet. Suomenhevosliiton mahdollisuudet harjoittaa toimintapolitiikkaa ja toiminnan laajuus perustuvat ensisijassa jäsenten itsehallintoon.. Tällä tarkoitetaan liiton oikeutta hoitaa jäsentensä valitsemina omien elinten avulla liitolle määrättyjä tehtäviä tai sille muuten kuuluvia tehtäviä. Eritoten koulutus ja osaaminen korostuvat lähivuosien liiton jäsenten
toiminapolitiikassa. Tehtäväkenttä on sekä syvä että laaja. Yleisten edellytysten kehittämiseen luetaan myös yritystoimintaa palvelevien selvitysten, sunnitelmien ja kehitysohjelmien laatiminen sekä kuntien elinkeinotoimen viranhaltijoiden ja toimielimien suomenhevosyrityksille antamat konkreettiset palvelut. Välilliset toimet ovat luontevia ja suositeltavin tapa edisää
maaseudun yritystoimintaa. Samalla kun yrittäjien toimintamahdollisuudet paranevat, myös
muut kuntalaiset hyötyvät suomenhevosen elinkeinopoliittisista toimista. Maaseutu-ja kaupunkikunnan yleiseen ympäristö-ja luonnonvaratoimialaan katsotaan ilman muuta kuuluvan
taloudellisen tuen antaminen sellaiselle yritystoiminnalle, jota kunta voisi alueellaan itsekin välittömästi harjoittaa. Ruotsin mallin mukaisesti suomalainen kunta voi osallistua tähän toimintaan myös osakeyhtiön osakkeenomistajana, osuuskunnan jäsenenä tai muulla tavalla.
Kunnat voivat omistaa kiinteistöjä yhtiöiden kautta..Näiden suomenhevostoimintojen harjoittamisessa pääpainon tulee olla niissä palveluissa, joita laitokset esimerkiksi Suomalainen
Ratsastuskoulu, vrt Portugalilainen Ratsastuskoulu tai Espanjalainen Ratsastuskoulu tuottavat.
Taloudellisen voiton tavoittelu ei saa olla kunnan pääasiallinen tarkoitus. Näissä toiminnoissa on useimmiten kysymys sellaisista palveluista, jotka ovat suomalaisten hevosihmisten ja suomenevosen kannalta tarpeellisia maassamme mutta joita ei ole yksityisten toimesta pystytty toteuttamaan. Kuntien toimiin hevosmatkailun kansainväliseksi edistämiseksi on
käytännössä perinteisesti suhtauduttu supeasti ja pitkälle menevät toimenpiteet on luettava
kunnan yleiseen toimialaan kuuluviksi. Informaatioyhteiskunnan toiminta on yhä suuremmassa määrin monimuotoista neuvonta-ja vuorovaikutustoimintaa ja edellyttää sekä liiton että jäsenten työpanosta. Hevosalan järjestöjen tutkimukset ja käytäntö ovat yhdenmukaisesti korostaneet kansallisen ja kansainvälisten hevospalvelujen ja neuvonnan tärkeyttä. Tiedetään, että pienyrittäjällä ei ole aikaa eikä hän etsi tietoa vaan konkreettisia toimintaohjeita
Hän tietää, että asiantuntijoita on, mutta hänellä itsellään ei ole näiden kanssa aktiivista tiedonhankintasuhdetta. Tarvitaan Suomenhevosen linkkiasema. Neuvonnan järjestäjiä on paljon, mutta yhteydenpitäjäksi soveltuvia vähän. Suomenhevosen omistajien selkeällä työllä
saadaan voimavarat esille sekä kehittämisen edellyttä ajattelu ja suunnittelu käyntiin sellaisella tavalla, jonka kaikki asianosaiset hyväksyvät.
Suomenhevosliitto ry 
Suomenhevosliiton toimintapolitiikka on hevosalan toimintasektoreiden joukossa nuori ala.
Tietoisena toimintana liiton toimintapolitiikasta voitanee puhua vasta 2000-luvulta lähtien.
Tunnusomaista sille on toteutuminen muiden sektoreiden kautta, vaikka sen omat tehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet. Suomenhevosliiton mahdollisuudet harjoittaa toimintapolitiikkaa ja toiminnan laajuus perustuvat ensisijassa jäsenten itsehallintoon.. Tällä tarkoitetaan liiton oikeutta hoitaa jäsentensä valitsemina omien elinten avulla liitolle määrättyjä tehtäviä tai sille muuten kuuluvia tehtäviä. Eritoten koulutus ja osaaminen korostuvat lähivuosien liiton jäsenten
toiminapolitiikassa. Tehtäväkenttä on sekä syvä että laaja. Yleisten edellytysten kehittämiseen luetaan myös yritystoimintaa palvelevien selvitysten, sunnitelmien ja kehitysohjelmien laatiminen sekä kuntien elinkeinotoimen viranhaltijoiden ja toimielimien suomenhevosyrityksille antamat konkreettiset palvelut. Välilliset toimet ovat luontevia ja suositeltavin tapa edisää
maaseudun yritystoimintaa. Samalla kun yrittäjien toimintamahdollisuudet paranevat, myös
muut kuntalaiset hyötyvät suomenhevosen elinkeinopoliittisista toimista. Maaseutu-ja kaupunkikunnan yleiseen ympäristö-ja luonnonvaratoimialaan katsotaan ilman muuta kuuluvan
taloudellisen tuen antaminen sellaiselle yritystoiminnalle, jota kunta voisi alueellaan itsekin välittömästi harjoittaa. Ruotsin mallin mukaisesti suomalainen kunta voi osallistua tähän toimintaan myös osakeyhtiön osakkeenomistajana, osuuskunnan jäsenenä tai muulla tavalla.
Kunnat voivat omistaa kiinteistöjä yhtiöiden kautta..Näiden suomenhevostoimintojen harjoittamisessa pääpainon tulee olla niissä palveluissa, joita laitokset esimerkiksi Suomalainen
Ratsastuskoulu, vrt Portugalilainen Ratsastuskoulu tai Espanjalainen Ratsastuskoulu tuottavat.
Taloudellisen voiton tavoittelu ei saa olla kunnan pääasiallinen tarkoitus. Näissä toiminnoissa on useimmiten kysymys sellaisista palveluista, jotka ovat suomalaisten hevosihmisten ja suomenevosen kannalta tarpeellisia maassamme mutta joita ei ole yksityisten toimesta pystytty toteuttamaan. Kuntien toimiin hevosmatkailun kansainväliseksi edistämiseksi on
käytännössä perinteisesti suhtauduttu supeasti ja pitkälle menevät toimenpiteet on luettava
kunnan yleiseen toimialaan kuuluviksi. Informaatioyhteiskunnan toiminta on yhä suuremmassa määrin monimuotoista neuvonta-ja vuorovaikutustoimintaa ja edellyttää sekä liiton että jäsenten työpanosta. Hevosalan järjestöjen tutkimukset ja käytäntö ovat yhdenmukaisesti korostaneet kansallisen ja kansainvälisten hevospalvelujen ja neuvonnan tärkeyttä. Tiedetään, että pienyrittäjällä ei ole aikaa eikä hän etsi tietoa vaan konkreettisia toimintaohjeita
Hän tietää, että asiantuntijoita on, mutta hänellä itsellään ei ole näiden kanssa aktiivista tiedonhankintasuhdetta. Tarvitaan Suomenhevosen linkkiasema. Neuvonnan järjestäjiä on paljon, mutta yhteydenpitäjäksi soveltuvia vähän. Suomenhevosen omistajien selkeällä työllä
saadaan voimavarat esille sekä kehittämisen edellyttä ajattelu ja suunnittelu käyntiin sellaisella tavalla, jonka kaikki asianosaiset hyväksyvät.