Varhain aloitetusta kilpaurasta paras tulos

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2008

Hanna Salonen tutki gradussaan nuoren suomenhevosen kilpailuttamista

Varhain aloitetusta kilpaurasta paras tulos

Varsan opetus ja valmennus kannattaa aloittaa ajoissa, ja tuoda hevonen kilparadoille nuorena. Näin hevonen ehtii myös tehdä pidemmän kilpailu-uran.
Näin toteaa nuorten suomenhevosten kilpailu-uraa pro gradu -tutkielmassaan selvitellyt Hanna Salonen. Salosen gradu hyväksyttiin viime helmikuussa.

– Nuorena kilpailemisen aloittaneet suomenhevoset kilpailivat enemmän ja pidempään kuin vanhempana aloittaneet, laukkasivat ja tulivat hylätyksi harvemmin sekä menestyivät paremmin, hän jatkaa tutkimustulosten yhteenvetoa ja tulee samalla romuttaneeksi myytin “suomenhevosen säästeliäästä treenistä ja hitaasta kehittymisestä”.

Salosen mukaan hevosen kilpailemisen aloitusikä oli merkittävämpi menestyksen tekijä kuin esimerkiksi sukupuoli, syntymävuosi tai syntymäajankohta. Kaikissa kilpailumenestystä kuvaavissa mitoissa kilpailemisen aloitusiän vaikutus oli samansuuntainen: mitä nuorempana hevonen aloitti kilpailemisen, sitä paremmin se menestyi urallaan.

– Luonnollisesti sukupuoli ja syntymävuosi vaikuttivat melkein kaikkiin mittoihin tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Oriit ja ruunat menestyivät ravikilpailuissa tammoja paremmin. Sen sijaan syntymäkuukausi ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi kilpailujen lukumäärään, muuntamattomiin voittosummamittoihin eikä laukka- ja hylkäysmittoihin.

Salonen käytti kilpailutietoaineistona Suomen Hippoksen kilpailutiedostoa vuosilta 1984-2005. Lopullinen analyysiaineisto koostui 10 277 hevosen 42 070 kilpailukausihavainnosta.

– Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomenhevosen kilpailemisen aloitusiän yhteyttä ravikilpailumenestykseen. Lisäksi tutkittiin sukupuolen, syntymäajankohdan ja kilpailuiän yhteyttä ravikilpailumenestykseen.

Tutkimusajankohtana kolmevuotiaana aloitti kilpailemisen vain vajaa kymmenen prosenttia kilpailleista hevosista. Suurin osa hevosista aloitti kilpailemisen 4- tai 5-vuotiaana.

Opetus- ja koelähtöjärjestelmien vaikutusta ei tässä tutkimuksessa vielä näy, sillä viimeiset mukaanotetut startit ravattiin vuonna 2005.
– Nuorissa ikäluokissa kilpailevien suomenhevosten osuus kaikista kilpailleista suomenhevosista on laskenut vuodesta 1980 vuoteen 2006 useita prosenttiyksiköitä. Kolmevuotiaana kilpailleiden hevosten kohdalla ero näiden vuosien välillä on yli seitsemän prosenttiyksikköä ja neljävuotiaana kilpailleiden hevosten kohdalla yli yhdeksän prosenttiyksikköä. Sen sijaan kuusi – yhdeksänvuotiaana kilpailleiden osuudet ovat kasvaneet.

Salonen toteaa, että kilpailemisen aloitusiän yhteyttä ravihevosen kilpailumenestykseen on tutkittu vähän. Saastamoinen ja Ojala (1991) tutkivat kilpailemisen aloitusiän yhteyttä ravikilpailumenestykseen. Myös heidän tutkimuksessaan varhainen kilpailemisen aloitusikä liittyi hyvään uramenestykseen.

Salonen sanoo, että keskusteluissa pohditaan usein myös nuorten hevosten säästelemistä ja kilpailemisen aloittamista vasta vanhemmalla iällä. Myöhäisen kilpailemisen aloittamisen on ajateltu vähentävän riskiä hevosen loukkaantumiselle ja rasitusvammoille sekä pidentävän kilpailu-uraa loppupäästä. Tutkimusten valossa “säästelystä” ei näytä olevan hyötyä.

– Esimerkiksi kolme- ja neljävuotiaana aloittaneissa oli eniten niitä, jotka kilpailivat kaikkina kausina kuusivuotiaaksi asti. Viisivuotiaana aloittaneista suurempi osa kilpaili vain yhden kauden kuin jatkoi kuusivuotiskaudelle.

Nuorena aloitettu kilpaileminen näkyi myös ennätyksissä.
– Mitä nuorempana hevoset aloittivat kilpailemisen, sitä parempia kilometriaikoja ne saavuttivat kilpailu-urallaan. Kolmevuotiaana aloittaneet hevoset saavuttivat viisi sekuntia parempia aikoja neljävuotiaana kuin neljävuotiaana aloittaneet. Erot tasoittuivat iän myötä, mutta edelleen kaksitoistavuotiskaudella nuorempana aloittaneet hevoset saavuttivat parempia vuosittaisia ennätyksiä kuin vanhempana aloittaneet. Kaksitoistavuotiskaudella kahdeksanvuotiaana tai vanhempana ja kolmevuotiaana aloittaneiden hevosten vuoden parhaiden aikojen erotus oli noin kahdeksan sekuntia.

Kolmevuotiaana aloittaneet hevoset ansaitsivat kahdeksanvuotiskauteen asti kilpailua kohti enemmän rahaa kuin muut, mutta sen jälkeen taso laski ja kaksitoistavuotiskaudella kolmevuotiaana aloittaneet ansaitsivat kilpailua kohden vähemmän kuin muut. Varhain kilpailu-uran aloittaneet olivat myös ravivarmempia.

– Mitä nuorempana hevonen aloitti kilpailemisen, sitä pienempi laukkaprosentti sillä oli jokaisella kilpailukaudellaan.
Salonen ottaa tutkimuksessaan kantaa myös suomenhevosen jalostukseen – ja puhuu rohkeasti ravijalostuksen puolesta.

– Rodun säilyminen ja tulevaisuus on herättänyt keskustelua, joka on erityisen ajankohtaista suomenhevosen kantakirjan täytettyä sata vuotta viime vuonna. Vaikka suomenhevosia on alettu käyttää aikaisempaa enemmän erityisesti ratsastuskäytössä, on suurin osa suomenhevosista edelleen ravikilpailukäytössä. Näin ollen rodun ravikilpailuominaisuuksien parantaminen on oleellinen osa sen säilyttämistä.

– On pohdittu, pitäisikö suomenhevonen jalostaa varhaiskypsemmäksi, jolloin sillä voisi aloittaa kilpailemisen jo kaksivuotiaana. On ajateltu, että rotu häviää suosiossa varhaiskypsemmälle lämminveriselle, tarkoittaahan myöhäisempi kilpailemisen aloitusikä lisäkustannuksia hevosenomistajalle. Toisaalta ajatellaan pidemmän nuoruusvaiheen kuuluvan rodun ominaisuuksiin, joita ei tule yrittää muuttaa.

Tiina Ruotsala

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s