Tallissa tärkeintä hevosen hyvinvointi

Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2007

Tallissa tärkeintä hevosen hyvinvointi

Hevoset ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät laumassa läheisessä yhteydessä lajitovereihinsa. Hevonen käyttää ravinnokseen heinäkasveja, syö usein ja liikkuu suurimman osan vuorokaudesta syödessään ja etsiessään ravintoa. Hevosten pitopaikkojen tilat ja rakenteet tulee mitoittaa niin, että hevonen voi toteuttaa käyttäytymistarpeitaan ja syödä ja juoda luonnollisessa asennossa. Mitoituksissa on otettava huomioon jokaisen hevosen koko ja käyttötarkoitus.

Tilantarve

Yksi hevosen hyvinvointiin merkittävästi vaikuttava tekijä on riittävän suuri tila. Pitopaikan kokoon vaikuttavat sekä hevosen fyysinen että sosiaalinen tilantarve. Mitä ahtaammin hevosia pidetään, sitä tärkeämmäksi hevosten keskinäinen arvojärjestys ja sen ylläpitäminen muodostuvat.Fyysisen tilan hevonen tarvitsee makuulle menoa, lepäämistä ja venyttelyä sekä kehon hoitoa varten.

Hevosen pitää voida mennä makuulle ja nousta makuulta vaivattomasti sekä syödä ja juoda luonnollisessa asennossa. Hevosen ulottuvuuksia ja sen fyysistä tilantarvetta voidaan arvioida säkäkorkeuden perusteella. Kansainvälinen ja Suomen eläinsuojelumääräykset ylittävä suositus on, että karsinan pinta-ala laskettaisiin vähintään kaavan (2 x säkäkorkeus) 2 mukaisesti. Tällöin säkäkorkeudeltaan 150 cm olevan hevosen karsinan pinta-ala on 9 m2 ja 160 cm korkean hevosen 10,24 m2. Varsomiskarsina vastaavasti (2,5 x säkäkorkeus)2

Myös muita pitopaikkoja ja ruokinta- ja juomalaitteita sijoitettaessa hevosen ulottuvuuksia voidaan arvioida säkäkorkeuden perusteella. Mikäli karsina ei ole neliön muotoinen, tulee lyhyemmän sivun olla vähintään 1,5 x hevosen säkäkorkeus.

Kaikenkokoisilla hevosilla, myös poneilla, tulee olla mahdollisuus kanssakäymiseen toisten hevosten kanssa ja tapahtumien seuraamiseen ympäristössään. Sosiaalinen tila (yksilöetäisyys) on lyhin etäisyys, jonka hevonen haluaa säilyttää muihin hevosiin. Hevoset määrittävät asemansa silmien, korvien ja sierainten välityksellä saamiensa viestien perusteella. Niiden sosiaalinen tila mitataan päästä mihin tahansa naapurihevosen kehon osaan. Hevosten kesken saattaa syntyä lisääntynyttä ja vaarallista aggressiivista käyttäytymistä, jos ne joutuvat olemaan lähempänä toisiaan kuin niiden sosiaalinen tila normaalisti (hevosenmitta, noin 2 m) sallii. Ryhmässä alempiarvoisella on oltava aina tarpeeksi tilaa väistää ylempiarvoisen hyökkäävää käytöstä. Mikäli ryhmässä pidettävillä hevosilla on liian vähän tilaa, saattaa alempiarvoinen hevonen kärsiä pelkostressistä. Sillä saattaa myös olla vaikeuksia päästä ruokintapaikoille, jolloin se voi kärsiä ruoan ja veden puutteesta.

Syöntiasento

Hevosen luonnollinen syöntiasento on syödä maasta eli siltä tasolta missä kaviot ovat, toisen etujalan ollessa lähellä turpaa. Ruokinta- ja juomalaitteita ei saa sijoittaa hevosen kokoon nähden liian korkealle ja hevosen tulee ulottua syömään ja juomaan vaivattomasti. Pitää muistaa myös, että hevonen syö mielellään samaan aikaan muiden kanssa. Syöntikorkeus saisi olla korkeintaan 0,5-0,6 x säkäkorkeus. Hevosten pitopaikkoihin liittyviä määräyksiä ja suosituksia.

Hevosten pitoa, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä säätelevät eläinsuojelulaki ja eläinsuojeluasetus. Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö on antanut päätöksen – Hevosten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset – (MMMp 14/EEO/1998). Päätöksessä on esitetty yksityiskohtaiset vaatimukset mm. hevosen kohtelusta ja käsittelystä, karsinoiden, ryhmäkarsinoiden, pihaton makuuhallin ja pilttuiden vähimmäiskoosta sekä ulkotarhasta ja laitumista. Päätös sisältää myös suosituksia, jotka eivät ole sitovia.

 

Hevosten pitoon liittyvää lainsäädäntöä, määräyksiä ja julkaisuja löytyy Maa- ja metsätalousministeriön ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet.html
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/hyvinvointi/
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet ja terveys/hyvinvointi/hevoset/

Määräyksissä esitetyt vaatimukset ovat minimivaatimuksia. Mikäli haluaa hevoselleen paremmat olosuhteet, on tilojen mitoitukset tehtävä minimivaatimukset ylittäviksi.

Päätöksen voimaantulo

Päätös (MMMp 14/EEO/1998) on tullut voimaan 1.1.1999 ja siinä esitetyt säännökset koskevat kaikkia talleja. Poikkeuksena tästä vanhoille talleille on annettu siirtymäaikaa hoitaa kuntoon eläinsuojan sisäkorkeus, yksittäiskarsinan ja ryhmässä pidettävien hevosten pitopaikan tilavaatimus. Vanhojen tallien on täytettävä vaatimukset siirtymäsäännösten osalta viimeistään 1.1.2014.

31.12.2000 jälkeen käyttöön otettujen tallien on täytettävä päätöksen ja sen liitteiden kaikki vaatimukset. Mikäli vanhaa tallia korjataan ja siellä tehdään muutostöitä, tulee tallin täyttää kaikki päätöksessä esitetyt vaatimukset myös siirtymäsäännösten (tallin sisäkorkeus, yksittäiskarsinan ja ryhmässä pidettävän hevosen tilavaatimus) osalta.
Hevosen pitopaikan sisäkorkeuden on oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus, aina kuitenkin vähintään 2,2 m kaikissa olosuhteissa.

 

Yksittäiskarsinoiden vähimmäispinta-alat
Hevosen säkäkorkeus (m) Karsinan pinta-ala (m2)
enintään 1,08 4,0
>1,08, mutta enintään 1,30 5,0
>1,30, mutta enintään 1,40 6,0
>1,40, mutta enintään 1,48 7,0
>1,48, mutta enintään 1,60 8,0
>1,60 9,00

 

Suosituksena esitetään: Jos hevosen säkäkorkeus on yli 1,70 m, sen yksittäiskarsinan pinta-ala on vähintään se pinta-ala, joka saadaan kertomalla hevosen säkäkorkeus luvulla 1,8 ja korottamalla näin saatu tulo toiseen potenssiin (säkäkorkeus x 1,8)2. Varsomiskarsinalle suositellaan suurempia pinta-aloja.

Ryhmäkarsinassa on oltava tilaa kutakin siellä pidettävää hevosta kohden vähintään

Täysikasvuinen hevonen Yksittäiskarsinan pinta-ala
12-24 kk ikäinen nuori hevonen 75 % yksittäiskarsinan pinta-alasta
Alle 12 kk ikäinen varsa 50 % yksittäiskarsinan pinta-alasta

 

Hevospihatossa sellaisessa makuuhallissa, jossa hevosia ei ruokita on oltava tilaa kutakin siellä pidettävää hevosta kohden vähintään

Täysikasvuinen hevonen 80 % yksittäiskarsinan pinta-alasta
12-24 kk ikäinen nuori hevonen 60 % yksittäiskarsinan pinta-alasta
Alle 12 kk ikäinen varsa 40 % yksittäiskarsinan pinta-alasta

 

Helena Jansson, MTT/hevostalous

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s