Suomenhevostammojen aateli osa 2: 1952-1953

Tositarina suomenhevosten parhaista periyttäjätammoista jatkuu vuosina 1952 ja 1953 syntyneillä yksilöillä. Kyseessä ovat siis vähintään kolme tähtijuoksijajälkeläistä jättäneet tammat.

Tällä kertaa mukana on myös yksi tamma, jonka jälkeläismäärästä allekirjoittaneella on eri käsitys kuin virallisilla lähteillä Suomen Hippoksella ja Sukupostilla. Kukapa osaisi kertoa totuuden?

Taulukko2

tamma synt. enn. tj jälk. i. e. ei. tp
HALLA 1952 42,8 5 8 Lähetin Murtima Murti Emmi 2619-V
LIIMA 1952 38,4 3 9 Lähetin Sälevä Ansu Tytön-Muisto 1899-V
VILIKE 1953 38,4 3 9 Eri-Vili Haukattari Narrin Kaima Nokin-Tähti 2165-I
KIITO 1953 35 4 10 Vihun Pisko Vihun Lieska Vihu Seura 51042

HALLA (502888 Valio)

Tähtiori Lähetin olisi allekirjoittaneen suosikkioriita, jos pitäisi nimetä vaikkapa kymmenen suomenhevosjalostukseen merkittävimmin vaikuttanutta oria. Lähettimen vuosikerta 1952 tuotti huippuperiyttäjätammat Halla ja Liima.

Halla varsoi kahdeksan kertaa vuosien 1959 ja 1969 välillä. Viiden alle 1.30 juosseen jälkeläisen emän kuolema aprillipäivänä 1971 oli, vielä näin vuosikymmeniä myöhemminkin, kaukana hyvästä pilasta. Tähtijoukko alkoi komeasti Hippa– ja Jäävi-nimisillä tammoilla. Aro-Jeppen tytär Hippa ravasi 28,5 ja periyttäjäori Paavin tytär Jäävi kuuluu ennätyksellään 29,9a Suomen hitaimpiin tähtijuoksijoihin, mutta sehän ei ole häpeällinen asia. Huippujuoksijaruuna Totin jälkeen Halla varsoi Kuvattimen 27,8a (Arin-Kuva) ja Lohkauksen28,4 (Ero-Lohko). Jälkeläistön timantti on tietenkin viimeisenä, vuonna 1969 syntynyt Vokker22,3a (Forte).

Vokker kuuluu emänisänsä tavoin omaan top 10 –listaani parhaista suomenhevosperiyttäjistä ja tuskinpa kukaan muukaan voisi jättää Vokkeria pois omasta listastaan. Aikansa tammakantaan nähden erisukuinen ja mielenkiintoisesti 3+3 Murtiin sukusiitetty Vokker jätti 935 jälkeläistä. 63 valiojuoksijaa käsittävän jälkeläistön ykkönen on tietysti viisinkertainen ravikuningas ja euromiljonääri Viesker 19,9a, mutta Vokkerin merkitys ei ole vain Vieskerin varassa. Vokker on tällä hetkellä viiden eri ravikuninkaallisen isän- tai emänisä ja nämä kaikki menevät Vokkeriin eri reittejä pitkin. Viesker on B. Helmiinan, Vokkerilla Apassin ja Aatami nykyhallitsija Villihotin isä. Lisäksi Vokker on myös Patrikin Muiston ja A.T. Ekon emänisä. Moni ori profiloituu joko hyvien oriiden tai hyvien tammojen isänä, mutta Vokker onnistui molemmilla saroilla. Sen tammajälkeläistöön kuuluu ravikuningatar V.H. Suvittaren lisäksi myös peräti 16 tämän kirjoitussarjan pääosan esittäjää. Koska viimeiset vokkerilaiset syntyivät niinkin myöhään kuin vuonna 2001, ori esiintyy suomenhevossukutauluissa vielä erittäin kauan.

Jos ei Vokkerin maine ole pelkästään Vieskerin varassa, ei Hallankaan maine ole pelkästään Vokkerin varassa. Hallan neljästä tyttärestä kolme varsoi. Valitettavasti tähtitamma Hippasta ei jäänyt ainakaan yhtään rekisteröityä jälkeläistä. Jäävin jälkeläistökin käsitti vain kaksi orivarsaa. Jäävin-Jylhä (Uskoton) voitti veljensä Jekkulin aikavertailussa numeroin 27,8a – 34,9. Jäävin-Jylhä vaikutti siitoksessakin. Sen 42:sta jälkeläisestä selvästi paras oli valiojuoksija Jäävin Poika 21,7a. Kolme muuta alitti tähtirajan.

Myös Kuvatin varsoi kahdesti. Esikoinen oli tamma ja kuopus ori. Hupatin (Hovis-Bambi – Kuvatin) saavutti huippujuoksija-ajan ja Kuvio (Vekkuli – Kuvatin) peräti valiojuoksija-ajan 24,9a. Voitokkaan, mutta hieman epärytmisesti ravanneen Kuvion 41 jälkeläisestä neljä saavutti tähtiluokan.

Hallan ajattomaksi jäänyt tytär Erola varsoi yhdeksän kertaa. Nopein juoksi huippujuoksijaksi.

Hallan emänemän Emmin (2619-V) luoma emälinja ei ole ollut kovasti sikiävää laatua, sillä emälinjalta on vain 55 hevosta vuosien 1923 – 2010 välillä, tähtiä on kuitenkin mukavat 13 kappaletta. Suvun loput 30-alittajat tulevat lähinnä Hupattimen kautta. Sen tytär Vekutin (Vekkuli) juoksi 27,8a ja poika Vihu-Veijari 26,3a (Vinkaus). Vekutin on myös aatelitamma jälkeläistensä Tanhun 27,8a (Kihin-Muisto), Eleonoran 28,2 (Suikun Matti) ja Vekuttimen Ossin 25,0a (Viesker) ansiosta.

Se puuttuva 13. tähtijuoksija Emmin emälinjalta on Erolan tyttärenpoika H.V. Hakeva 25,3a (Vesku).

LIIMA (yh 61897 Vj)

Yhteensä 19 tähteä jättänyt Tytön-Muisto –niminen emälinja esittelee kahden aatelisen periyttäjätamman lisäksi myös useamman kaksi tähtijuoksijaa jättäneen tamman. Kaiken kaikkiaan emälinjaa edustaa 131 hevosta.

Tytön Muiston (1899-V) tyttärentyttärentytär Liima varsoi yhdeksän kertaa. Näistä esikoisruuna Ponsi (Ponne) ravasi 26,9a ja puhemiesläiset täyssisarukset Suosikki ja Punssi molemmat 28,9a. Tammavarsoja Liimasta jäi vain kolme. Kahden tyttären kautta on syntynyt uusia 30-alittajia.

Säkäkorkeudeltaan 146-senttiseksi jäänyt Eri-Ilo syntyi toiseksi Liiman jälkeläiseksi. Se juoksi huippujuoksija-ajan ja varsoi kuudesti. Eri-Ilon oma tähtijälkeläinen on Kalitar 28,6a (Kaliperi), mutta Eri-Ilo on myös yhdeksän muun tähden suoralla emälinjalla. Ilolintu (e. Eri-Ilo) jätti kaksi v.t.ajatuslaista tähteä. Näistä tamma V.T. Tyttö 29,4a on myös kahden tähden emä: Suikun poika Suikun Varjo on ravannut 29,9 ja Kihi T:n tytär Tytön Välke 28,6a. V.T. Tytön tähtijuoksijaveli onAjatuksen Askel 26,8. Ilolintu on kolmas emä tähtijuoksijatamma Pelikkalle 28,9 (Peli-Jasser).

Kalitarkin jätti kaksi tähteä. Jussin Valma (Tähtipöly) juoksi mainion 25,8a-tuloksen ja Jussin Vappu (Turo) vielä lujempaa 22,7a. Jussin Vappu kuului useiden vuosien ajan suomenhevostammojen huipulle ja on nyt aloittamassa uraansa siitostammana. Kalittaren tyttäristä Jussin Venla on Jussin Kössin 26,5a (Tähti-Vokker) ja Jussin Valma Ensilennon 27,0 (Vipu-Poika) emä.

Pienikokoisen Eri-Ilon sisko Jatsi-Tyttö kasvoi 13 senttiä korkeammaksi. Jatsi-Tyttö varsoi vain kahdesti. Tähtijuoksijoita ei sen jälkipolvissa ole.

Edellisten sisko tähtitamma Suosikki ponnisti myös pienenä maasta. 151-senttinen tamma varsoi 12 rekisteröityä varsaa. Varsoja syntyi enemmänkin, sillä ainakin yksi vieteriläinen orivarsa kuoli ennen rekisteröintiä. Harmi, sillä ori oli todella upea. Suosikki onnistui myös kahden tähtijuoksijan periyttämisessä. Tuo duo oli hovipaavilainen M.L. Hoppu 27,9a ja suikkulainen H.V. Suokki 26,0. Dieselmäinen H.V. Suokki oli aikansa parhaita stayereita. Suosikin tytär M.L. Visu ei vakuuttanut radoilla (38,6, 555 e), mutta siitoksessa sen onnistui neljän 1.30-alittajan verran. Ruunikko esikoinenSirujamma 27,3a (Siruluonto) oli välillä norjalaisomistuksessakin – liekö hevosen tupsujalkamainen ulkonäkö ihastuttanut? M.L. Visun yhdeksästä jälkeläisestä paras oli valiojuoksija M.L. Vokki 24,7a (Vokkerilla) ja ne kaksi muuta tähtijuoksijaa olivat Tatsi 29,2a (Turo) ja M.L. Elvis 27,1 (El Vihuri).

VILIKE (100017 Vj)

Yksi suomenhevoshistorian suurimmista kooltaan ja saavutuksiltaan oli Akapeetus. Vuonna 1942 syntynyt ori osallistui kuninkuusraveihin viisi kertaa vuosina 1948-52. Tuloksena oli kolme kuninkuutta ja yksi neljäs tila. Akapeetus oli Nokin-Tähti (2165-I) –emälinjansa ensimmäinen, mutta ei viimeinen ykkössarjalainen. Tammaperheen 151 jäsenestä 25 on alittanut 1.30-rajan.

Akapeetuksen emän sisko Haukattari on tositarinamme yhden pääosan esittäjän Vilikkeen emä. Vilike varsoi ainakin neljä kertaa, mutta ehkä jopa viisikin kertaa. Hippoksen ja Sukupostin tiedot ovat yhtenevät, mutta allekirjoittaneelle on vanhoihin omiin ruutupaperitilastoihin ”lipsahtanut” jostakin Vilikkeen jälkeläismääräksi viisi. Harmittavinta asiassa on se, etten ole silloin aikoinaan kirjoittanut tamman kaikkien jälkeläisten nimiä muistiin – vain tähtirajan alittaneet kiinnostivat tuolloin. Onko jollakulla lukijoista asiasta jotain tietoa?

Joka tapauksessa Vilike on peräti neljän tähden emä. Tulos olisi vielä nykypäivänäkin huima. Uskoton-Vilike –yhdistelmän tammat Usvi ja Usve juoksivat ennätykset 28,8a ja 28,3a, Eri-Leimun poika Rinko 28,4a ja Vilperin poika Hilperi 29,5a. Veljekset jättivät kumpainenkin viisi jälkeläistä, mutta varsinkin Hilperi olisi saattanut saada aikaan suuremmankin jälkeläistön, jos olisi saanut elää pitempään kuin vain kahdeksan vuotta.

Usvi varsoi seitsemän jälkeläistä. Esikoistytär Asvi (Aarokas) ravasi 29,8a. Valitettavasti Asvista jäi vain yksi jälkeläinen. Onneksi Usvista jäi neljä muutakin tytärtä, joista kolme varsoi. Veikki-tyttären jälkipolvissa ei ainakaan vielä ole nähty tähtivauhtia. Itse ajattomaksi jäänyt Evita S varsoi valiojuoksija Niko-Vokkerin 21,9a (Vokker) ja tähtitamma Suikun Ritun(Suikku) 28,3a. Kertaalleen kuninkuuskisaan (Joensuu 2000) osallistuneen Niko-Vokkerin oma perikunta käsittää 65 vuosina 1999-2011 syntynyttä jälkeläistä. Näistä kuusi on alittanut tähtirajan. Suikun Ritun kahdeksasta jälkeläisestä tähtijuoksijaksi on pinkonut Jorken Prinssi (Apassi) 27,9a. Kolmas Usvin varsoneista tyttäristä on suurjuoksija Tusvi. Sen viidestä jälkeläisestä paras on vokkerilainen Unna 28,8. Harmittavan kymmenyksen päähän tähtirajasta jäi Poika-Topias.

Usvin neljä vuotta nuorempi täyssisko Usve varsoi kahdeksan jälkeläistä ja koska ne kaikki olivat tammoja, suku on laaja. Kaksi vanhinta tytärtä juoksi huippujuoksijoiksi ja neljän kilparatanäytöiltään vaatimattomamman tyttären jälkeen Usve varsoi vielä tähtijuoksijatyttäret Usvetar (Toto) 29,9a ja Usveliina (Suikku) 25,8a.

Usve on tyttäriensä välityksellä viiden 1.30-alittaneen emänemä, neljän emänemänemä ja vielä jopa neljän emänemänemänemä. Nopea kierto on tuottanut siis hyvää tulosta.

Yksi Usven tyttäristä ei varsonut. Tyttäristä vanhin (Risve) ja nuorin (Usveliina) eivät ainakaan vielä ole yhdenkään tähtijuoksijan emälinjalla. Toiseksi vanhin, Vellamo, varsoi yhden orivarsan jälkeen viisi tammavarsaa. Hilurilainen oripoikaVerkku juoksi 29,8. Seuraavana syntynyt k.k.kössiläinen Messi ravasi peräti 22,5a ja osallistui kuningatarkisaan kolme kertaa vuosituhannen vaihteessa (1999-2001). Tuloksena olivat erinomaiset sijoitukset 2-3-3. Mainion sukunsa ja loistavien omien näyttöjensä valossa Messin kuolema joulukuussa 2001 oli hirveä isku omistajalle ja koko Suomen raviurheilulle!

Vellamon loput neljä tytärtä eivät yltäneet Messin tasolle kilparadoille, tosin isosisko olikin poikkeuksellinen lahjakkuus. Huippujuoksija Eulaalia on jättänyt kuitenkin Neulasen 26,8a (Turo) ja ajaton Vellamiina Liisikkeen 29,9 (Liising). Koska molemmat ovat tammoja ja jo siitoksessa, uuden Messin ilmaantuminen sukuun ei ole mahdoton ajatus.

Usven kolmannen tyttären sukupolvien kierto on ollut erityisen nopeaa. Ujos varsoi jo 4-vuotiaana Vispilän ja tämä taas aloitti siitosuransa myös 4-vuotiaana. Kolmannen varsansa Vispilä varsoi 6-vuotiaana. Kyseinen Luottorin Tintti (Luottori) ravasi ennätyksekseen 28,8a ja sen ensimmäinen varsa syntyi 6-vuotiaana. Luottorin Tintin siitosjälki on ollut mainiota, sillä sen kolme ensimmäistä jälkeläistä ovat tähtiä. Turon Piina (Turo) on kellottanut parhaimmillaan 27,4a, Tinon Tempo(Tino) 27,3a ja Morgoli (Apassi) 27,8. Ujoksen jälkipolvien viides tähtijuoksija on Usatri 29,0a (Heluri-Ujos).

Ujakka syntyi Usven neljänneksi varsaksi. Senkin jälkipolviin kuuluu ykkössarjalainen. Turtle (Turo) syntyi Ujakan varsoista toisena. Sen valiotason ennätys on 23,2a. Tamma osallistui kuningatarkilpailuun kahdesti vuosina 2001 ja 2004. Ensimmäisellä kerralla Turussa Turtle voitti pikamatkan ja oli lopputuloksissa viides. Valitettavasti tamma ei ole varsonut kertaakaan lukuisista yrityksistä huolimatta. Myös Turtlen veli Jabian (Fabian) on puhkaissut tähtirajan tuloksella 26,6.

Usven lopuista tyttäristä Pirve on Pajaukon 26,9a (Suikun Ero) emänemä ja Usvetar Turpion 26,8a (Turo) emä.

KIITO (502672 Valio)

Jos oli paljon tammoja Vilikkeen jälkipolvissa, ne puuttuvat lähes tyystin Kiito-tamman perillisistä. Kiidon emänemän Seuran (51042) nimeä kantavaa emälinjaa edustaa 23 hevosta. Näistä tammoja on – tai oikeastaan oli – vain viisi. Kyseinen emälinja ei siis enää valitettavasti elä tammaperheenä.

Itse Kiito oli ahtaan sukusiitoksen tulos. Vihu oli nimittäin Kiidon molempien vanhempien isä. Tästä huolimatta tai tästä johtuen Kiito periytti neljä tähtijuoksijaa. Esikoispoika Forte 25,4a (Ponne) muistetaan kahdesta asiasta: ori voitti kolmella yrityksellä kaksi ravikuninkuutta ja jätti isänä mestariperiyttäjä Vokkerin. Vuosien 1969 ja 1970 ravikuninkaan stooriin liittyy myös kaksi vähemmän mukavaa muistoa. Ori nimittäin kuoli jo keväällä 1971 ja sen toiseksi paras jälkeläinen hävisi Vokkerille vähintään pitkän loppusuoran verran. Vaikka Forten omat jälkeläiset eivät laajalla rintamalla itse radoilla menestyneetkään, sen panos suomenhevosjalostukseen on näin jälkikäteen ollut kyllä (ilman Vokkeriakin) pirteä. Forte esiintyy nimittäin tässä kirjoitussarjassa myös Ulla-Pellan isänä sekä Taksan ja Rosmarin emänisänä. Forten sukutaulua tutkiessa mielenkiintoa herättää myös sen isän suku: Ponnekin oli sukusiitoksen tulos ja mikä mielenkiintoisinta, Ponne sukusiitos kohdistui Vihun isään Murtoon. Kun muistetaan vielä, että Forte poika Vokker oli myös itse sukusiitetty Murron poikaan Murtiin, on soppa melkoinen! Olen itse viime vuosina usein hätkähtänyt miettiessäni, että johtuuko suomenhevosen absoluuttisen nopeuden hidastunut kehitys liiallisesta sukusiitoksen/linjajalostuksen välttämisestä?

Myös Kiidon kolmas poika, erolohkolainen Ero-Lerkko 29,1a oli epäonninen. Ori kuoli jo 7-vuotiskeväänään, mutta ehti sitä ennen siittää valiojuoksija Voltin ja valiojuoksijatamma Liikun emän. Kiidon kaksi muuta tähtijuoksijapoikaa olivat ruunia: Puhemiehen poika Kiitomies ravasi 25,9a ja Vilperin poika Kiiperi 26,5a. Kiidon ainoa tytär Kiilu ei esiintynyt kilparadoilla. Se välitti kuitenkin erinomaisia geenejään eteenpäin ehkä liiankin tunnontarkasti. Se nimittäin varsoi emänsä tavoin vain yhden tammavarsan, oriina syntyi kuusi. Vejanilaiset täydet veljekset Vejansson 26,9a, Kiilman 26,7a ja Kiilsson 29,7a nostivat emänsä huippuperiyttäjätammojen joukkoon. Kiilun ainoa tytär Posine varsoi vain kerran. Tuloksena oli suvun perinteen mukaisesti urospuolinen ja tietenkin tähtijuoksija. Nimi on Puikku (Suikku) ja ennätys 27,9a. Puikku edusti sukuaan myös siinäkin suhteessa, että se kilpaili ruunana – liekö suvun sukusiitos johtanut siihen, että niin moni Kiidon jälkipolvien orivarsoista aloitti kilpailu-uransa sukukykynsä menettäneinä?

Seura (51042) -niminen emälinja on siis kuollut, kauan eläköön kuitenkin Ippa (1622-80J H) –emälinja!

Tähtijuoksijatamma Ippa 28,9a (Aave) syntyi 1960. Se oli Kiidon emälinjan ensimmäisen kantakirjatamma Seuran (51042) siskon tytär. Koska kuitenkin Seuralla ja Ippalla ei ole emälinjoillaan yhteistä kantakirjatammaa, ne edustavat virallisesti eri emälinjoja. Ippan emälinja siis elää vielä. Se on jättänyt yhteensä viisi tähtijuoksijaa. Ne ovat Ippan lisäksi sen tytär Ippaus 29,6a (Uskoton), tyttären Hilurin-Hipun varsat A.V. Elmo 25,9a (Suikku) ja Ippari 28,8a (Vinkaus) sekä Ipparin poika Ullan Tatu 29,5a (Turo).

Lähes 60 vuotta sitten syntyneillä tammoilla on siis ollut suuri merkitys suomenhevosen jalostukseen. Edellä esiteltyjä nimiähän suorastaan vilisee nykypäivän huippuravureiden sukutauluissa.

Marko Vuolukka

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s