Julkaistu SuomenhevosSanomien numerossa 1/2008

Suokki käy lännenratsastukseenkin

Pohjanmaalla Teuvalla, Hietikon Ratsastustallilla koulutetaan suomenhevosia lännenratsastuksen ja muuhun ratsastus sekä yleiskäyttöön. Annina Hietikko on pitänyt ratsutallia jo parikymmentä vuotta ja keskittynyt erityisesti suomenhevosen koulutukseen.

Jos suomenhevosenlla mennään koulua ja esteitä, matkaratsastuksesta puhumattakaan, niin miksipä humma ei taipuisi myös lännenratsastukseen. Annina Hietikko aloitti lännenratsastuksen oriilla Ellun Voi ja hyvin taipui. Oman tallin jalostuksen tuloksena syntyi Ellun Voista ja Merikasta tamma Meri-Helma. Tästä Annina odottaa todellista tähteä lännenratsastukseen.

Meri-Helma polveutuu aivan suomenhevosen perussuvuista, sen isä Elun Voin sukujuuret menevät Luonnokseen, Ariin ja Eri-Aaroniin. Emä Merika on VT.Ajatuksen jälkeläinen ja sieltä lötyvät suvut Vieteristä Ihme-Totiin. Emälinjan sukuhaaroista löytyy taas Erilo ja Lohdutus. Nyt 6-vuotias tamma Meri-Helma on todellinen monitaituri. Lännenratsastuksen lisäksi se on hyvä kouluratsastuksessa ja innolla tamma hyppää jopa 110 sentin esteitäkin. Lännenratsastus on kuitenkin tamman tulevaisuuden superlaji. Annina Hietikko kertoo opettaneensa Meri-Helman kaksivuotiaana ja ratsastus aloitettiin seuraavana kesänä.

– Tamman kanssa on edetty rauhallisesti ja parhaimmat päivät on vasta edessäpäin. Suomenhevosen kanssa ei kannata hätäillä, sillä se voi kasvaa vielä neljä-viisi vuotiaanakin, toteaa Hietikko. Annina Hietikolla on näyttöä ja kokemusta, miten varsoista saadaan toimivia hyviä palvelijoita ja hyviä kavereita.

– Hevosen koulutus alkaa heti varsan ensimmäisestä elinpäivästä. Pikkuvarsaan on saatava luottamus. Varsan on myös heti ymmärrettävä, että ihminen on sen isäntä. Varsaa pitää käsitellä rauhallisesti, mutta sille ei saa antaa kuitenkaan mitään etuisuuksia. Mikä tärkeää, varsaa ei saa silitellä turvasta, eikä antaa kädestä namupaloja, ellei hevosesta halua ikuista näykkijää.

Hietikko toteaa, että jo alkutaipaleella tehdään se perusvirhe, että maitovarsaa lellitään ja annetaan sille etuisuuksia esimerkiksi ruokailuun liittyvissä toimissa. Hyvin nopeasti se ottaa hoitajasta yliotteen ja silloin on vaikeuksia edessä. Varsan tosiaan tulee tietää, kuka on pomo.

– Asiallinen käsittely heti ensimmäisestä päivästä lähtien takaa, että varsa tajuaa arvoasteikon ja siitä syntyy luottamus ja kunnioitus hoitajaa kohtaan, selvittää Hietikko.

Hurahdus lännenratsastukseen

Ruotsalaiset Per Larsson ja Jack Jacksson olivat Kristiinassa vuonna 1990 esittelemässä lännenratsastusta. Annina Hietikko innostui asiasta ja alkoi kouluttaa Ellun Voita määrätietoisesti tämän lajin saloihin.

– Lännenratsastuksessa tulee voimakkaasti esille niin sanottu hevosmiestaito, johon liittyy olelllisesti johdonmukaisuus. Hevoselle tarjotaan aina kaksi vaihtoehtoa: jos hevonen tekee jotain oman päänsä mukaisesti, se tehdään työlääksi suorittaa. Kun hevonen valitsee ihmisen antaman vaihtoehdon, tehdään se sille helpoksi suorittaa.

Hietikko nauraa, että hevosella on kolme perusasiaa, mitä se rakastaa; lepo, syöminen ja lisääntyminen. Kun onnistutaan koulutuksessa, se palkitaan levolla.

Lännenratsastuksessakin hevonen on yhteistyökumppani, ei alamainen. Vaikka kyseessä on ratsastuslaji, valmennus perustuu osittain maastakäsittelyyn.

– Hevosta talutettaessa se opetetaan väistämään, odottamaan, seuraamaan sekä peruuttamaan. Toki valmennukseen kuuluu myös ratsastusta maastossa, missä hevoselle annetaan erilaisia tehtäviä. Suomenhevonenkin oppii lännenratsastuksessa myös ihan oikeita tehtäviä. Kun aitauksesta pääsi kolmisenkymmentä lammaspässiä irti, juoksemalla niitä ei saatu aitaukseen, mutta Meri-Helman kanssa niiden ajaminen oli pikku juttu, kertoo Hietikko.

– Suomenhevonen on monitaituri, se soveltuu kilpa-ajoon, ratsastukseen, työajoon ja vapaa-ajan käyttöön. Mikä muu hevosrotu selviää näin erilaisista tehtävistä, ei mikään muu kuin suomenhevonen! päättää Annina Hietikko juttutuokion.

Reino Haanpää