Metsuri Greger Holmbäck tekee suomenhevosen kanssa metsätöitä

Julkaistu SuomenhevosSanomat-lehdessä 1/2001

Metsuri Greger Holmbäck tekee suomenhevosen kanssa metsätöitä

Ilman yhteistyötä puut jäävät metsään

Tiina Ruotsala, teksti

Kokkolalainen metsuri Greger Holmbäck on tehnyt parikymmentä vuotta metsätöitä hevonen työparinaan. Ensimmäiset kaksi vuotta kuluivat isän, Henrik Holmbäckin, oppipoikana ja sen jälkeen kaupunki palkkasi myös pojan. Tänä vuonna tulee kaksikymmentä vuotta täyteen Kokkolan kaupungin metsurina, viimeiset kahdeksan vuotta työkaverina on ollut suomenhevosori Patu.

Greger Holmbäck ei lähde romantisoimana työtään eikä hehkuta suomenhevosen puolesta. Toteaa vain tyynesti, että sen parempiluonteista palvelijaa kuin suomenhevonen on, saa kyllä hakea. Patun kanssa on tehty kuormia sateessa ja pakkasessa ja puolesta sanasta ori ymmärtää, seistäänkö paikallaan vai otetaanko muutama askel taakse tai eteen.

Kun käyn kuvaamassa valjakkoa juuri ennen juhannusta ja Patun kesälomaa, ori nautti pientä välipalaa vehreästä metsästä isännän nostaessa puita ajokärryyn. Paikoillaan se kyllä pysyy, eikä lähde vehreän perässä vaeltamaan, mutta kun Holmbäck ottaa ohjat ja antaa oriille luvan vetää kuorma tielle, päättää Patu tahdin.

Holmbäck myöntää todeksi väitteen, että suomenhevonen pitää vetämisestä. Hän toteaa hevosen osaavan itse päättää vetotahdin, kun Patu kiskaisee kuorman liikkeelle isäntä ei sotki sen rytmiä ohjilla, vaan seuraa perässä. Patu tulee tielle rytisten ja voimalla ja seisahtaa sitten odottamaan seuraava ohjetta.

Holmbäck voisi kuvitella tekevänsä metsurin työtä ilman hevostakin, ja välillä hän tekeekin. Esimerkiksi kuluvan vuoden kesän Patu on lomilla aina elokuun loppuun saakka, mutta isäntä palaa kaupungin metsiin jo viiden viikon lomajakson jälkeen. Hevonen on Holmbäckille kuitenkin mieluinen työkaveri ja sen kanssa tulee välillä juteltua ääneen. Vaikka hevonen ei vastaakaan ihmisen kielellä, niin vuosien varrella yhteinen kieli on kehittynyt aikamoiseksi. Holmbäck sanoo, että työskenneltyään näinkin pitkään suomenhevosten kanssa, hän ei ihmettele yhtään tarinaa, jossa kerrotaan ihmisen ja hevosen hämmästyttävästä yhteistyöstä. Hän pohtii myös, olisiko muista hevosista ollut rintamalle ihmisen työkumppaniksi sodan melskeen keskelle – tuskinpa.

Greger Holmbäck on tehnyt töitä useamman suomenoriin kanssa. Kumppanina ovat olleet Puheveli, Veivari, Bingman, Joni-Poika ja Patua ennen Erovei, joka teki töitä aina 18-vuotiaaksi saakka. Kaikki ovat olleet mieluisia kumppaneita ja kaikilla niistä on myös ajettu kilpaa, Patua lukuunottamatta. Patun emänisä Eri-Musta oli erinomainen työhevonen, toki se juoksi myös radoilla. Isä on Pajatso, kunnon rauvurisukua siis. Patullekin kaavailtiin työn oheen kilpauraa, mutta niistä haaveista on luovuttu jo ajat sitten. Nyt kaksitoistavuotias ori on komearaaminen työjuhta, jonka kaulan kaari kertoo, että vuosien varrella on tullut kiskottua kuorma jos toinenkin. Itse asiassa ori on niin muhkea, että Holmbäckillä on ollut vaikeuksia löytää riittävän kookkaat ja toisaalta pyöreät länget. Aina ne on kuitenkin löydetty, eikä länkiä ole tarvinnut varta vasten teetättää hevoselle.

Suomalaisen työhevosen työskentelyä seuratessa voi ilokseen todeta, että suomalaisella hevosmiestaidolla ei ole mitään hävettävää. Kun Holmbäck heittää ohjat maahan, hän saa huoleti painua vaikka kahville. Ori odottaa isäntäänsä eikä lähde minnekään. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään vuosikausien harjoittelu. Ensinnäkin Patun ostopäätös tehtiin varttitunnissa. Isä ja poika pitivät rauhallisen luontoisesta ja sopivan kokoisesta oriista. Kesän aikana Greger Holmbäck teki kaksi iltaa naapurille kuormia ja silloinen tyttöystävä Annika piti oritta päästä kiinni. Parin illan jälkeen alkoivat työt ja kolme viikkoa Holmbäck sitoi oriin riimusta puuhun työmaalla. Tämän jälkeen eläintä ei ole enää tarvinnut sitoa, luottamus on rikkumaton.

Holmbäck sanoo, että metsurin on opittava tuntemaan hevonen. Ihmisen pitää pystyä luottamaan eläimeen. Jos työparin välille ei synnyt molemminpuolista luottamusta puut jäävät metsään.

Hyvinkoulutettu suomenhevonen on hyvä työkumppani tai harrastekaveri, jos sen kouluttaa kunnolla. Iäkkäämpien hevosmiesten neuvo, että varsa on opetettava seisomaan, tahtoo monella ravitallilla jäädä kiireen keskellä unholaan. Holmbäck naurahtaa ja muistuttaa, että onhan sen ravurinkin osattava seistä viimeistään siinä vaiheessa kun seppelettä otetaan vastaan…

Suomenhevonen kyllästyy helposti, mutta työhevonen ei pääse työhönsä leipääntymään, sillä metsät ja maisemat vaihtuvat. Ainoastaan vanha Erovei saattoi viimeisenä vuotena huokaista töihin lähtiessään. Erovein työtahti oli rauhallinen, mutta Holmbäck sanoo iän opettaneen hänellekin, ettei työmaalla kannata reuhtoa ja hosua. Tasaisen varma työtahti pitää mielen vireänä ja myös fysiikka kestää.

Patulla on kahdeksan vuoden työrupeaman aikana ollut yksi ainoa flunssa ja sekin tallitoverin raviradalta hankkima. Töitä parivaljakko tekee säällä kuin säällä, pakkasraja on tuossa 25 miinusasteessa. Räntäsateella Holmbäck pistää silojen alle halkaistun jätesäkin ja kylmemmällä ilmalla vetovaljaiden alla on myös vanha kuljetusloimi. Koska hevonen hikoilee vetäessään ja joutuu taas seisomaan pitkät tovit lastaustilanteessa on tärkeää, ettei se pääse kylmettymään. Lisäksi Holmbäck tarjoaa oriille heinää aina kun se haluaa sitä syödä. Tämäkin vanha hyvä tapa pitää hevonen lämpimänä ja kunnossa. Työloimea lukuunottamatta Patua ei pahemmin loimitella, koska tallissa se riisuu rätin pois aika nopeasti, jos ei ihminen sitä ehdi tehdä.

Holmbäck harrastaa pienimuotoista lämminveriravureiden kasvatusta, mutta ei pidä mahdottomana ajatuksena, että hankkisi harrastepuolelle myös suomenhevosen. Hänen mielestään lämminveriravureidenkin psyykettä on tärkeä hoitaa. Rodusta riippumatta hevonen kyllästyy, jos sille ei tarjota muuta kuin radanvarsimaisemia.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s