Jyväskylässä ovat juhlineet uudet suvut

Julkaistu SuomenhevosSanomissa 1/2008

Jyväskylässä ovat juhlineet uudet suvut

Tänä vuonna ravataan ravikuninkuuksista Jyväskylässä neljännen kerran. Edelliset kruunajaiset pidettiin Keski-Suomen pääkaupungissa vuosina 1962, 1976 ja 1991. Seuraavassa tarkastellaan menneitten Jyväskylän kuninkuusravien osallistujien sukuja. Huomiota on kiinnitetty hevosten ensimmäiseen ja toiseen sukupolveen – ei siis sen pidemmälle esi-isiin eikä alkuäiteihin.

Vuonna 1962 Jyväskylässä kuninkaaksi nousi vihdoinkin viidennellä yrittämällään 14-vuotias Ihme-Toti. Ori ei ollut yhteisajassa nopein, mutta silloisen pistelaskutavan mukaan Ihme-Toti oli paras. Tammojen paras oli kaksi vuotta aikaisemmin jo toisen kuningatarseppeleensä hankkinut Sato-Satu. Sekään ei ollut yhteisajassa nopein.

Murto ja Eri-Aaroni lisäsivät vauhtia

Ihme-Toti (i. Ihmetys) oli Kirppu-isälinjansa ensimmäinen kuningas, eikä Sato-Satukaan (i. E.T. Sato) mikään valtasukuinen ollut. Vaikka tittelihevoset olivatkin erisukuisia, vuoden 1962 Jyväskylän kuninkuusravikandidaatit olivat pääasiassa jo juoksijoiksi vakiintuneista suvuista. Eri-Aaroni oli pääkilpailujen orinimi, sillä se oli peräti kuuden ehdokkaan isä tai isänisä. Eri-Aaronin isä Murto säesti hyvin poikaansa olemalla neljän kuninkuuskisan aloittaneen hevosen isänisä. (taulukko 2)

Myös vuotta 1962 edeltäneet kuninkuusravit Kokkolassa, Lahdessa, Kuopiossa, Helsingissä ja Vaasassa olivat sujuneet aikansa vieskerien Eri-Aaronin ja Murron jälkipolvien ainakin määrällisessä komennossa. Eniten kuninkuusraviosallistujien isänä, isänisänä tai emänisänä esiintyneistä hevosista peräti neljä oli niinsanottuja murtolaisia: Eri-Aaroni (i. Murto), itse ukko-Murto, Aromus (i. Eri-Aaroni) ja Murti (i. Murto). Vain einolainen Lohdutus kiilasi kärkiviisikkoon. (taulukko 1)

TAULUKKO 1: Kuninkuusraviosallistujien ensimmäisen ja toisen polven yleisimmät nimet vuosina 1957-1961.

1. Eri-Aaroni (Murto) 37 kertaa
2. Murto (Toimi) 28
3. Lohdutus (Sisu) 19
4. Aromus (Eri-Aroni) 15
5. Murti (Murto) 5

 

TAULUKKO 2: Kuninkuusraviosallistujien ensimmäisen ja toisen polven yleisimmät nimet Jyväskylässä vuonna 1962.

1. Eri-Aaroni (Murto) 6 kertaa
2. Murto (Toimi) 4
3. Aromus (Eri-Aaroni) 2
3. Ihmetys (Ihme) 2
3. Lohdutus (Sisu) 2
3. t. Tilma (Tolkku) 2

 

Uusi veri nousussa

Vuonna 1976 Vieteri ja Riuskan-Tyttö saivat vuoden lainassa olleet tittelinsä takaisin. Enää käytössä ei ollut tuota aikaisemmin mainittua monimutkaista pistelaskutapaa, josta luovuttiin 1967, vaan seppeleet menivät kolmen matkan yhteisaikojen vikkelimmille. Vaikka edelliset viisi vuotta (taulukko 3) olivat jälleen osoittaneet, että Murron ja erityisesti Eri-Aaronin jälkipolvet olivat yhä edelleen valtasukuja kuninkuusravihevosten keskuudessa, Vieterin (i. Vilperi, Uljaanpoika-linja) ja Riuskan-Tytön (i. Riuska, Kirppu-linja) esimerkit osoittivat, että aivan absoluuttiselle huipulle saattoi päästä ilman Murto/Eri-Aaroni -vertakin.

Vuosi 1976 oli Vieterin isän Vilperin juhlaa. Vaikka Vieteri oli saavuttanut ravikuninkuudet jo vuosina 1973 ja 1974, viimeistään Jyväskylän kuninkuusravivuosi nosti isä-Vilperin huippuperiyttäjien joukkoon, sillä oriilla oli kuusi jälkeläistä päälähdöissä. Kohtalon ivaa oli tietenkin se, että Vilperi oli ollut manan majoilla siinä vaiheessa jo neljä vuotta. (taulukko 4)

Muita ainakin näin jälkeenpäin mielenkiintoisia nimiä Jyväskylän seppeleen tavoittelijoiden suvuissa olivat Ari (s. 1947) sekä vanhat herrat Eri-Aaroni ja Ihmetys. Tuohon aikaan nopeaan kiertoon ei kiinnitetty kovinkaan suurta huomiota, sillä neljän hevosen isänisänä tai emänisänä esiintynyt Eri-Aaroni oli syntynyt 1932 ja Ihmetyskin 1939.

TAULUKKO 3: Kuninkuusraviosallistujien ensimmäisen ja toisen polven yleisimmät nimet vuosina 1971-1975.

1. Eri-Aaroni (Murto) 31 kertaa
2. Erilo (Eri-Uljas) 23
3. Ponne (Murti) 21
4. Aromus (Eri-Aaroni) 19
4. Ihmetys (Ihme) 19
4. Murti (Murto) 19

 

TAULUKKO 4: Kuninkuusraviosallistujien ensimmäisen ja toisen polven yleisimmät nimet Jyväskylässä vuonna 1976.

1. Vilperi (Pisteri) 6 kertaa
2. Ari (Eri / Pojan Heimo) 5
3. Eri-Aaroni (Murto) 4
3. Erilo (Eri-Uljas) 4
3. Ihmetys (Ihme) 4

 

Vekkuli-tamman valtakausi

Kirppu-suku ja Jyväskylän kuninkuusravit sopivat yhteen, sillä vuonna 1991 kuningattareksi kruunattiin Ihme-Totin pojanpojantytär Totina (i. Totilo). Oriiden puolella Vieterin pojanpoika Patrik (i. V.T. Ajatus) saavutti neljännen ykköstilansa.

Useita vuosia jatkunut Vieterin jälkipolvien hallinta näkyi vielä Jyväskylän vuoden 1991 kesässäkin. Oikeastaan parempi olisi puhua ehkä tamma Vekkulin valtakaudesta, sillä Jyväskylää edeltäneinä viitenä vuonna juuri kyseinen Vekkuli oli yleisin nimi kruunun tavoittelijoiden sukutauluissa. Tamma Vekkuli näkyi sukutauluissa paitsi poikiensa Vieterin, Vekselin ja Resorin välityksellä, myös kuningatarkisoihin osallistuneiden Vekkuliinan ja Myrskylinnun emälinjoilla. Myös Hilun emä Eri-Pulu näkyi suvuissa muutenkin kuin vain huippuperiyttäjäpoikansa välityksellä, sillä Eri-Pulu oli myös kuningatarkandidaatti Pimurin toinen emä. Jyväskylässä nousussa oli myös jo muuan Vokker. (taulukot 5 ja 6)

TAULUKKO 5: Kuninkuusraviosallistujien ensimmäisen ja toisen polven yleisimmät nimet vuosina 1986-1990.

1. t. Vekkuli (Valokko) 38 kertaa
2. Vieteri (Vilperi) 37
3. Vilperi (Pisteri) 35
4. Hilu (Vihi) 24
5. Erilo (Eri-Uljas) 17
5. t. Eri-Pulu (Eri-Aaroni) 17
5. o. Vekkuli (Vesseli) 17

 

TAULUKKO 6: Kuninkuusraviosallistujien ensimmäisen ja toisen polven yleisimmät nimet Jyväskylässä vuonna 1991.

1. Vieteri (Vilperi) 6 kertaa
2. Hilu (Vihi) 5
2. t. Vekkuli (Valokko) 5
4. Vokker (Forte) 4
5. Ero-Lohko (Lohko) 3
5. Hiluri (Hilu) 3
5. Uskoton (Eri-Reipas) 3

 

Piiri pieni pyörii

Etukäteen ajatellen tämän vuoden 2008 kuninkuusravit vaikuttaisivat ennätystasaisilta varsinkin oriiden puolella. Tammojen puolella tilanne on ehkä hieman selkeämpi. Jos kuninkuusravien päälähtöihin osallistuvia hevosia käytetään mittarina, olemme viimeiset viisi vuotta eläneet raakasti yleistäen kolmen suvun kolmikannassa. Lahden, Rovaniemen, Seinäjoen, Forssan ja Kouvolan päälähtöihin osallistuneet hevoset olivat harvoin jotain muuta sukua kuin Suikun, Vokkerin tai Hilun sukua. Suikun pojista Turo on ollut yleisin nimi, mutta Suikku on esiintynyt myös erinomaisesti emänisänä. Vokkerin suku ei ole rönsyillyt yhtä paljon kuin Suikku, mutta parhaat yksilöt ovat olleet todella hyviä. Hilun jälkeläisistä Turon emä Marine ja Kihin-Muisto esiintyvät runsaasti sukutauluissa. Näistä ensinmainittuhan ei esiinny pelkästään Turon välityksellä sukutauluissa, sillä Temekin on jättänyt huippuvauhtia. (taulukko 7)

Vaikka samat nimet tällä hetkellä toistuvatkin huippuhevosten sukutauluissa, tilanne taas ennen seuraavia Jyväskylän kuninkuusraveja on varmasti muuttunut. Tästähän on todisteena vaikkapa edellisten Jyväskylän kuninkuusravien huippunimien pienempi esiintyminen uuden vuosituhannen kuninkaallisten sukutauluissa.

Toivotaan, että kaikki tämän hetken huippuravurit ovat kunnossa Jyväskylässä, sillä harvoin missään ykköstason ravikilpailussa on etukäteen arvioiden viidellä-kuudella hevosella yhtä hyvät mahdollisuudet voittoon. Tietenkin voi olla, että joku osoittautuu muita selvästi paremmaksi, mutta kukapa tässä vaiheessa (kirjoitan artikkelia toukokuussa) uskaltaisi sanoa, mikä hevonen on se paras. Ennuste on kuitenkin lupaava: ehkä tänä vuonna koemme Ne Kaikkien Aikojen Kuninkuusravit!

Marko Vuolukka

TAULUKKO 7: Kuninkuusraviosallistujien ensimmäisen ja toisen polven yleisimmät nimet vuosina 2003-2007.

1. Suikku (Vekku-Lento) 48
2. Vokker (Forte) 29
3. t. Marine (Hilu) 24
4. Kihin-Muisto (Hilu) 22
5. Turo (Suikku) 19

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s