Arkisto vuoden 2007 ajankohtaisista


Suomenhevosen alasajoa

Suomenhevosen juhlavuosi on päättymäisillään. Sata vuotta sitten perustetun kantakirjan myötä on siitä jalostunut alkuperäisroduksi hyväksytty hevonen, jolla on ollut kansallista identiteettiä. Yksittäisten hevosten luonteissa on tietysti valtavasti eroja, mutta pääosin suomenhevonen on nöyrä ja rehellinen moneen käyttötarkoitukseen ja -oloihin sopiva työntekijä, kokoonsa nähden maailman vahvin.

Talvisodan ihmeessä suomenhevosella oli äärettömän tärkeä rooli. Rykmentillä, kolmella tuhannella jalkaväkisotilaalla, oli käytössään vain yksi kuorma-auto, mutta 500 hevosta. Ilman luotettavaa metsäisiin ja huonoihin maastoihin tottunutta hevosta, ei olisi saatu kalustoa liikuteltua.

Raviurheilu on ollut työhevoskannan väistymisen myötä viimeiset 40 vuotta merkittävä tukijalka suomenhevoselle. Nyt on herännyt monien mielessä ihmetystä vallitsevasta suuntauksesta monilla raviradoilla. Yhä useammat radat muuttavat kilpailuja ns. kylmäverilähdöiksi. Jopa täällä eteläpohjalaisen Seinäjoen lähdöt joulukuulla ovat kolmelta neljäsosaltaan kylmäverilähtöjä.

Miksi me suomalaiset annamme vapaaehtoisesti potkua ruotsalaiselle ja norjalaiselle rodulle? Hämmästyttävää on, että Hippoksen internetsivuilla myös nämä maahamme kilpailemaan tuotetut hevoset ovat mainittu suomenhevosiksi, joiden sukutaulut ovat toisaalta hyvin puutteellisesti esitetyt. Miksi? Suomenhevosfanista se tuntuu pyhäinhäväistykseltä.

Monien Ruotsin menestyksekkäimpien kylmäverijuoksijoiden alkuperä 1800-luvun lopulta alkaen oli Norjassa; Sleipner Varg, Toteranden ja Alf. Näiden kolmen ollessa ruunia ei niillä sittemmin ollut mitään jalostuksellista merkitystä. Vuonna 1900 Värmlantiin ostettu Lord oli ensimmäinen korkealuokkainen jalostusori. Vuosisadan alkupuolella tuotiin Ruotsiin myös Omer Jakson s. 1919, pieni, 145 cm korkea ori. Ruotsista Travsprot.se sivuilta löytyvien tilastojen mukaan sen jälkeläisistä Solo-niminen ori nousi valtavaan menestykseen. Se juoksi 114 starttia, voitti 63 kertaa ja keräsi 48 00 kruunua, aikansa ravikeisari. Omer Jaksonin jälkeläisistä ei mikään muu ole merkittävästi menestynyt.

Asian tekee mielenkiintoiseksi myös se, että 1930 syntynyt Solo oli ”normaalikokoinen”, hoikkajalkainen, sillä oli suorat kintereet ja siltä puutuivat vuohiskarvat, norjalaisen Kalblodhesten-kirjan mukaan varsinkin kokonsa puolesta poikkeava sisaruksistaan. Jotkut kansasta olivatkin siihen aikaan epäilleet Solon olevan saman omistajan USA-lähtöisen Anteo Custer -lämminverioriin (samaan aikaan Norjasta tuodun Omer Jaksonin kanssa) jälkeläinen. Sololla oli sittemmin myös kaksi täyssisarusta, joilla ei ole ollut menestystä raviurheilussa.

Useilla Ruotsin nykyisin menestyksekkäillä kylmäveriravureilla on Solo taustalla. Näin on myös nyt paljon mainetta saaneella Järvsöfaksilla. Emän puolelta Solo tulee siihen kahdesti. Tästä asiasta, Järvöfaksin lämminverisyydestä, kirjoitti Hevosurheilulehdessä 21.11. myös Tapio Mäenpää. Hän oli laskenut, että Solon osuus siinä olisi 6,25 %.

Suullisena tietona Ruotsissa vaikuttavalta henkilöltä olen kuullut myös, että meilläkin kilpailevien pohjoismaisten kylmäverihevosten isän, Eldingin verenperinnössä epäillään olevan melkoisesti lämpöisiä vaikutteita. No, tiedetäänhän vastaavia tapauksia olleen myös suomenhevosten parissa, ennen kuin verimääritykset on otettu käyttöön. Vahinkojakin on voinut sattua.

Onko joidenkin intresseissä luoda yhteispohjoismainen kylmäverirotu? Onko tosiaan oikein, että merkittävässä osassa raviratoja kilpailevat samoissa sarjoissa pohjoismaiset rodut? Ensin tulivat lämminveriset, nytkö puolestaan NO-hevoset ajavat suomalaisia yhä pienempään nurkkaan?

Tehomaatalouden yleistymisen myötä perinteiset suomenhevoskasvattajat ovat rajusti vähenemässä. Onneksi on ratsastavia naisia, jotka ovat todenneet suokin käyttökelpoisuuden, ehkä kansallishevosemme ei sentään katoa!

Minulle suomenhevonen sopisi vaikka maamme vaakunaan tunnuseläimeksi laiskan ja ilkeän leijonan tilalle. Mutta minne menee hevosemme?

Tapio Harmanen suomenhevosharrastaja, eläinlääkäri Kurikka

Kirjoitus on julkaistu Pohjalainen-sanomalehdessä lauantaina 15.12.2007
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=291378


Liitto mukana 100-vuotistapahtumissa

shl_loimi_lahto_k

Suomenhevosliitto ja sen jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana juhlavuoden tapahtumien järjestelyissä alkaen juhlavuoden viestin aloituksesta eduskuntatalolla. Tapahtumassa hallituksemme jäsenen hevonen oli edustamassa suomenhevosravuria.

Suomenhevosliitto on vuoden aikana lahjoittanut juhlavuoden loimen noin 30 ravilähtöön, kahteen ratsastustapahtumaan ja kynnön suomenmestaruuskilpailuun. Muissakin palkinnoissa juhlavuosi on ollut näkyvillä. Kuvassa Minna Paananen loimittaa juhlavuoden loimella Pentti Harjun Kaustiselta omistamaa tammaa Haiteria Kannuksen raveissa 19.8.2007.


Mielipiteitä


Varsat vauhdissa – juhlavuoden kilpailusarja 3-vuotiaille suomenhevosille

Syksyn 2007 aikana Kaustisen, Lahden, Mikkelin, Porin, Seinäjoen ja Tampereen raviradat järjestävät yhteistyössä Suomenhevosliiton kanssa syys-marraskuun aikana kilpailusarjan 3-vuotiaille suomenhevosille. Lähdöt ajetaan vähintään 500 euron ykköspalkinnolla ja voittaja saa Suomenhevosliiton lahjoittaman juhlavuoden logolla varustetun loimen.

Sarjamäärityksistä vastaavat järjestävät radat. Tampereella 1.12.2007 ajetaan 1500 euron ykköspalkinnolla päätöskilpailu, jossa sarjamäärityksenä on 2120m, tammoille 20m hyvitys. Päätöskilpailun voittaja saa loimen lisäksi Suomenhevosliiton lahjoittaman juhlavuoden kultakellon. Päätöskilpailun karsinnassa ovat etusijalla aikaisempiin lähtöihin osallistuneet hevoset.

On toivottavaa, että muutkin radat tarjoavat kilpailumahdollisuuksia 3-vuotiaille suomenhevosille. Viime vuosien vähäisistä 3-vuotislähdöistä johtuen kaikkiin lähtöihin ovat osallistuneet ikäluokan huiput, mikä osaltaan on nostanut tavallisten varsojen ilmoittamiskynnystä. Kilpailutarjonnan lisääminen mahdollistaa kilpailurutiinin hankkimisen tavallisille opetus- ja koelähdön suorittaneille suomenhevosille.
Suuri kiitos tämän kilpailusarjan ideoinnista ja toteutumisesta kuuluu Suomen Hippos ry:n hallituksen jäsenelle Kristiina Ertolalle.

Suomenhevosliiton hallitus piti tärkeänä, että kilpailusarja ei jäisi vain juhlavuoden kokeiluksi, jolloin tulevien 3-vuotisikäluokkien valmentajat osaisivat ajoissa varautua vastaaviin kilpailumahdollisuuksiin. Toivottavasti suomenhevosten valmentajat osallistuvat aktiivisesti jo tänä vuonna näihin lähtöihin, jolloin kilpailusarjan perusajatus toteutuisi.

Kilpailusarjan päivät ovat seuraavat:
Seinäjoki 10.09.2007
Pori 28.09.2007
Mikkeli 07.10.2007
Teivo 23.10.2007
Kaustinen 04.11.2007
Lahti 22.11.2007
Päätöskilpailu:
Teivo 01.12.2007

30.5.2007

Jukka Salonen


SUOMENHEVONEN -PALVELUHAKEMISTO AVATTU SUOMENHEVONEN.INFO -SIVUILLE!

Suomenhevonen.info -sivuille avatusta palveluhakemistosta löytyy suomenhevoskasvattajia, ratsastus- ja ravitalleja sekä hevosmatkailu- ja muita yrityksiä. Palveluhakemiston yrityksille on yhteistä se, että niiden toiminnassa suomenhevonen on merkittävässä roolissa.

Palveluhakemistoa täydennetään vuoden 2007 aikana. Tavoitteena on kehittää foorumi, josta löytyvät eri toimintamuotoja edustavat suomenhevosyrittäjät- ja tallinpitäjät. Palveluhakemistoon liittyminen on yrittäjälle maksutonta. Toimintamallia testataan Suomen Hippoksen toimesta juhlavuoden 2007 aikana. Saadun palautteen avulla toimintamallia kehitetään mahdollisesti myös juhlavuoden 2007 jälkeen.

Yrittäjä- tai tallinpitäjä liity mukaan hakemistoon!

Ilmoittautuessasi kerro:

1. YRITYKSEN NIMI

2. YHTEYSTIEDOT
a. yrittäjän nimi
b. puh. ja /tai s-posti
c. yrityksen osoite
d. internetsivut

3. LYHYT KUVAUS YRITYKSEN TARJOAMISTA PALVELUISTA

4. PALVELUHAKEMISTOON HALUTTU LUOKITU, voi olla useampia:
a. ratsastustallit ja -koulut
b. ravivalmennustallit
c. täysihoitotallit
d. hevosmatkailua tarjoavat yritykset (maastoratsastusta, vaellusratsastusta, suomenhevoselämyksiä: ajelutukset ym)
e. ratsastusterapiaa tarjoavat yritykset
f. myytäviä suomenhevosia (kasvatustallit, kimppahevoset)
h. muut

Lisätietoja:
www.suomenhevonen.info
projektisihteeri Suvi Louhelainen, puh. 020 760 5248, s-posti.
suvi.louhelainen@hippos.fi


SUOMENHEVOSTEN PERHEALBUMI

tytto_pollet
Kolme liinaharjaa. Ynni, Arja Karjalainen ja Turha Ypäjällä vuonna 1978.
Kuva: Raili Arvola; Arja Simosen kokoelmasta

Valtakunnallinen Suomenhevonen 100-vuotta valokuvanäyttely kiertää parhaillaan ympäri Suomea. Valokuvanäyttely on yksi kansaa yhdistävä voimanponnistus kansallisrotumme juhlinnassa. Siihen sai jokainen halukas tarjota kuviaan, ja juuri tämä antaakin kuvakavalkadille perhealbumin tunnelman. Katsoja löytää kuvamateriaalista yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Suomenhevonen on liittynyt niin kiinteästi ihmisen eloon, että lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlainen muisto ja elämys suomenhevosesta.

Taiteellista intohimoa tähän näyttelyyn on turha sijoittaa, mutta vilpitöntä tunnetta se on tulvillaan. Työryhmään ovat kuuluneet llmari Ojala, Elina Paavola, Tuula Pihkala ja Suvi Louhelainen. Vanhempien kuvien perusteellisesta tekstityksestä on vastannut Ilmari Ojala, tuoreemmista Terttu Peltonen ja Tuula Pihkala.

Näyttely on ryhmitelty onnistuneesti, ja näyttelyluettelo uskomattoman kattava. Tätä kokonaisuutta ei kannata juosta läpi, vaan varata aikaa ja perehtyä myös tekstiosaan.

Itse sermeissä on tunnelmaa antamassa myös lainauksia kotimaisesta kirjallisuudesta. Niin vain käy sitaattienkin kohdalla, että asiaa harrastanut tunnistaa lähes poikkeuksetta ne kaikki.

Sotahevosen kohdalla on luonnollisesti Helvi Hämäläisen runo pienestä, sodassa kaatuneesta tammasta. Rankka ja kaunis. Eipä voi itse valokuviakaan liikuttumatta katsoa. Helppoa ei ollut sodassa ihmisellä eikä hevosella. Inhimillisyyttä sekin, että ohjeiden mukaan taistelutilanteissa liikuntakyvyttömäksi vammautuneet hevoset oli ammuttava. Taistelutovereita ei haluttu jättää kärsimään. Ilmari Ojalan teksti kertoo ystävyydestä:
”Sodissamme maavoimien joukko-osastoissa miehistö oli usein samalta seudulta, mistä sitten aiheutuivat joskus kotipitäjiä kohdanneet ankarat iskut. Hevoset hajaantuivat eri aselajien tarpeen mukaan paljon laajemmin, joten ani harvoin hevonen ja sen isäntä taistelivat lähellä toisiaan. Kuvamme kertoo kuitenkin yllättävästä ja iloisesta kohtaamisesta, kun isäntä tapasi kesällä 1941 Hangon rintamalla oman hevosensa.”

Toki Juhani Länsiluodon huipputekniikalla otetut kuvat ovat vertaansa vailla, mutta yhtä lailla on kaustislaissyntyinen Elina Paavola ottanut nappiosuman viime vuoden ravikuningattaresta B. Helmiinasta ja sen omistajasta Reijo Borgströmistä. Jaa´a siinä on hevosmiehen onni huipussaan; monella on paljon rahaa mutta harvalla hyvä hevonen.Yhtä lailla mieleen painuvat ne kotialbumien lukuisat kuvat talon nelijalkaisista työntekijöistä, joiden asema oli lähes perheenjäseneksi rinnastettava. Nätisti ojentaa lapsi kämmentä hevosen turpaa kohti, ja yhtä hellästi hamuaa turpa kouraa. Jokainen hevosen kanssa ystävystynyt tietää, mistä on kyse. Ja jos ei tiedä, niin kannattaa lukea Toivo Asikaisen Aarre-oriista kertoma tarina:
”Kymmenvuotias ori Aarre on tässä alakouluikäisten lasten ajettavana. Aarre oli suorastaan lastenvahti, silloin kun lapset ajoivat pellolla tai ratsastivat oriilla sai olla varma, ettei mitään vahinkoa heille tapahdu. — Hevosen viisaudesta ja palveluhalusta kertoo myös seuraava: Huomasin pihassa ajaessani etujalasta puuttuvan kengän, joten jätin oriin pihalle irralleen ja kävin sisältä kengitystyökalut hakemassa. Aarre näki mitä minulla oli käsissä, nosti ylös jalan, mistä puuttui kenkä ja hörhötti minulle, että tähän jalkaan lyö poika uusi kenkä.”
Näyttelyssä onkin esitetty suomenhevosen historia ja käyttö läpi vuosisadan. Vanhassa kuvissa kiitää ravikärrien edessä Kirppu-ori. Tuoreimpiin kuuluvassa Eero Perttusen otoksessa pitelee puolestaan kokkolalainen Annika Holmbäck viime syksynä työhevoskantakirjaan viemäänsä ori Pajatson Peliä. Mukana on myös yhä kasvava ratsastusharrastus, suomenhevosen käyttö ratsastusterapiassa ja myös matkailussa vaellushevosena.

Vain yhtä osiota hevosen historiasta jäin kaipaamaan, en löytänyt kuvia maamme romaanikulttuurista, jonka oleellinen osa hevonen on. Suomenhevonen on osa kansakunnan muistia.

Hevosen luonne kiteytyy hyvin terapiasta kertovassa osiossa. ”Hieman jäyhä, rauhallinen ja sopivassa määrin melankolinenkin suomenhevonen, josta löytyy tarvittaessa sekä herkkyyttä että riittävää temperamenttia, sopii hyvin terapiahevoseksi. Se kykenee kohtaamaan hyvin erilaisia asiakkaita ja asettumaan heidän tunnetilaansa. Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta ratsastusterapeutista työskentelee suomenhevosen kanssa.”

Tiina Ruotsala
Arvostelu julkaistu Keskipohjanmaa -lehdessä 21.3.2007


Piirrä tai kerro suomenhevonen!

Marraskuun ajan on käynnissä piirustus- ja kirjoituskilpailu peruskouluille. Piirustuskilpailuun voivat osallistua omissa sarjoissaan 1.-2., 3.-4. ja 5.-6.-luokkalaiset.

Minun suomenhevoseni –aiheella tehtyjä töitä arvioivat mm. hevostaiteilija Katriina Viljamaa – Rissanen ja Hevosurheilun valokuvaaja Juhani Länsiluoto.

Tulevaisuuden suomenhevosesta pääsevät kirjoittamaan yläasteikäiset. Heidän töistään parhaita ovat valitsemassa mm. toimittaja Jyrki Kaminen ja kirjailija-toimittaja Uma Aaltonen.

Parhaat piirtäjät ja kirjoittajat palkitaan 50-200 euron arvoisilla lahjakorteilla Suomalaiseen kirjakauppaan sekä tuotepalkinnoilla.

Osallistumisohjeet löytyvät internet-sivuiltamme www.suomenhevonen.info.


Suomenhevonen, sotahevonen

Suomenhevonen oli monella tavalla esillä Suomen 90. itsenäisyyspäivänä. Tapahtumakalenteriimme ilmoitettiin yhteensä parikymmentä tapahtumaa. Suurin osa oli näyttäviä kunniavartioita ja osallistumisia seppeleenlaskuun sankarihaudoille suomenhevosten kera. Mukana oli esimerkiksi seppeleenlasku Seinäjoen sotahevospatsaalle.

Näyttävimmin suomenhevonen esiintyi puolustusvoimien valtakunnallisessa paraatissa Hämeenlinnassa. Kymmenien hevosten mukanaolo huomioitiin mukavasti myös tiedotusvälineissä, niin TV:ssä kuin printtimediassakin.

Suomenhevonen 100 vuotta –työryhmä vei tervehdyksensä Kaunialan sotavammasairaalaan itsenäisyyspäivän iltapäivällä. Sateisesta säästä huolimatta veteraanit halusivat tulla ulos hevosten lähelle. Ratsukon ja valjakon poistuttua hämärtyvään iltaan kokoontuivat veteraanit kuuntelemaan työryhmän jäsenen ja Suomenhevosliiton puheenjohtajan Jukka Salosen puhetta. Siinä hän käsitteli suomenhevosen merkitystä sodissamme sekä korosti arvostusta niin veteraaneja kuin heidän rinnallaan taistelleita hevosiakin kohtaan. Puheen päätteeksi Salonen luki suomenhevosen julistuksen. Kaunialassa otettiin kiitollisina vastaan Suomenhevonen –kirjat sekä Salla Yrjölän maalaus tykkivaljakosta. Virallisen osuuden päätteeksi jutusteltiin veteraanien kanssa. Hevoset herättivät paljon muistoja ja tarinoita kuultiin niin hevosten kuin ihmistenkin kohtaloista. Arvostuksesta asiaa kohtaan kertoo erään sotaveteraanin lausahdus hänen aloittaessaan kertomustaan. Noustessaan puhumaan hän totesi: ” Kun puhutaan suomenhevosesta ja sotaveteraaneista, se puhutaan seisaaltaan.”

Valtiovallan arvostus hevosalaa kohtaan näkyi tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton kutsuttujen listalla. Siltä löytyivät niin Ypäjän Hevosopiston Päivi Laine kuin Suomenhevonen 100 vuotta –työryhmän puheenjohtaja Jukka Mäkiläkin.

Kuvia tapahtumista löydät www.suomenhevonen.info -sivujen kuvagalleriasta.


Puheenjohtajan puhe Kurikan perinnepäivillä

Arvoisa ministeri, kutsuvieraat, hyvät kuulijat.

Olen siis Suomenhevosliiton puheenjohtaja, valtakunnallisen suomenhevonen 100 vuotta työryhmän jäsen mutta ennen kaikkea aktiivi suomenhevoskasvattaja. Kotitilallani on harjoitettu suomenhevoskasvatusta jo monta sukupolvea ennen minua. Suhtaudun suomenhevoseen suurella tunteella.

Tänä vuonna vietetään suomenhevosen kantakirjauksen ja puhdasjalostuksen satavuotisjuhlaa ja suomenhevonen julistettiin helmikuussa kulttuuriministerin toimesta Suomen kansallishevoseksi.

Pohjoisen vaikeakulkuisilla teillä ja metsässä suomenhevosesta on vuosisatojen kuluessa kehittynyt ihmiselle varmajalkainen kumppani, jonka kanssa on turvallista tehdä töitä ja harrastaa. Yhteiset työpäivät pelloilla ja metsissä sekä myöhemmin harrastuskentillä ovat nostaneet suomenhevosen saunan ja sisun rinnalle, yhdeksi suomalaisuuden tärkeäksi tunnusmerkiksi. Hevosestamme löytyy sekä alkukantaista, villiä voimaa että rauhallista päättäväisyyttä – ominaisuuksia, joista suomalaisen on helppo tunnistaa itsensä.

Suomalaisen hevosen tunnettu historia on noin tuhannen vuoden mittainen. Hevonen on tullut Suomeen ihmisten mukana ja hevosia tiedetään myydyn tänne jo 1200-luvulla. Suomalaiseen hevoseen on vaikuttanut pohjoiseurooppalainen metsähevonen. Metsähevoset olivat sopeutuneet erilaiseen ympäristöön ja kohtasivat erilaisia uhkia kuin aroilla eläneet ja kehittyneet hevoset. Vuosisatojen kuluessa suomalainen hevonen on saanut vaikutteita muista roduista.
1800-luvun lopulla suomalaisuusaatteen voimistuessa ryhdyttiin puuhaamaan suomalaisen hevosen jalostamista puhtaana rotuna, mikä osaltaan vahvisti kansallista identiteettiä. Valtio ryhtyi hankkimaan ruununoriita, joita sijoitettiin eri puolille maata. Turkuun perustettiin 1894 Hevoskasvatusyhdistys Hippos, Suomen ensimmäinen hevosjalostusyhdistys, jonka päämääränä oli jalostaa suomalaista hevosta puhdassiitoksella. Suomen senaatti teki 6.9.1907 suomenhevosen historian merkittävimmän päätöksen, kun se päätti koko maan käsittävän kantakirjan perustamisen suomenrotuisille oriille. Kaksi vuotta myöhemmin senaatti teki täydentävän päätöksen, jonka mukaan aloitettiin myös hevosjalostusliittojen toimeenpanemat tammojen kantakirjaukset. Ennen vuotta 1907 voidaan siis puhua suomalaisesta hevosesta, mutta sen jälkeen suomenhevosesta, jonka satavuotisjuhlaa tänä vuonna vietämme.

Suomenhevonen on kulkenut suomalaisen ihmisen rinnalla vuosikymmenet. Teknologiahuuman keskellä elävän nykyihmisen on vaikea muistaa ja ymmärtää, että kansantaloutemme kasvun ja nykyisen hyvinvointimmekin takuumies on suomenhevonen. Se rahtiruuna, joka aamuvarhaisesta iltamyöhään raatoi uskomattoman vaikeakulkuisessa maastossa vuosikymmenestä toiseen ja veti miljardeja kuutiometrejä puutavaraa sellu-ja sahateollisuuden tarpeisiin.

Oma lukunsa suomenhevosen historiassa on sota ja sotavuodet:
Nuorempien ikäpolvien on mahdoton ymmärtää tilannetta jossa silloin elettiin. Suomi oli käytännöllisesti katsoen bensiinitön maa, niin, että nestemäisillä polttoaineilla käyviin kulkuneuvoihin jouduttiin keksimään puukaasu ratkaisuja. Mitä Suomi olisi tehnyt siinä tilanteessa, ellei meillä olisi ollut 350 000 suomenhevosta. Talvisotaan pystyttiin lähettämään n. 70 000 suomenhevosta ja puolustusvoimien motorisoinnin kehittymisestä huolimatta jatkosotaan n. 45 000 suomenhevosta. Loput raatoivat arjen askareissa kotirintamalla. Sodissa kaatui yli 20 000 suomenhevosta ja suuri määrä sai eriasteisia vammoja. OLEMME SIIS PALJON VELKAA KANSALLISHEVOSELLEMME.

Määrällisesti suomenhevosen kulta-aika osui sodanjälkeiseen jälleenrakentamisen aikaan, jossa suomenhevosella oli taas suuri rooli. Tällöin maassamme oli yli 400 000 suomenhevosta.
50-60 –lukujen voimakas maatalouden ja myöhemmin myös metsätalouden koneellistuminen romahdutti suomenhevosten määrän. Alimmillaan suomenhevosia oli 1980 luvun loppupuolella n. 14 000.
Kansakunnan vaurastuessa suomenhevosen pelastukseksi tuli hevosiin liittyvän harrastustoiminnan lisääntyminen. Sopeutuminen uusiin käyttömuotoihin onnistui monipuoliselta suomenhevoselta, sillä pitkien etäisyyksien maassa oli aina työhevosjalostuksessakin arvostettu nopeakulkuista ja reipasta hevosta. Suomenhevosta on aina käytetty myös raviurheiluun ja kilvanajoon jos ei muualla, niin talvisilla kirkkomatkoilla. Puolustusvoimien ja erityisesti ratsuväen perintönä suomenhevosesta löytyy myös ratsastuksessa tarvittavia ominaisuuksia. – Puhuttaessa ratsuväestä tulee minulle ravihevoskasvattajana hyvin läheisiä tuntemuksia. Kotipirttimme seinällä on kuva kaksi sotaa kokeneesta arvostamastani isoisästä. Kuva on ajalta jolloin hän palveli ratsuväessä Lappeenrannassa. Kuvassa hänellä on yllään tietysti hieno rakuunan luurankopuku, joka aikoinaan herätti naisissa ihailua ja miehissä kateutta.

Suomenhevosia on tällä hetkellä n. 20 000.
Suomenhevosia on vuodesta 1971 jalostettu neljälle jalostussuunnalle: juoksijaksi, ratsuksi, työhevoseksi ja pienhevoseksi. Suomenhevonen on monipuolinen hevonen ja se voi toimia useammassakin ammatissa. Löytyy suomenhevosia, jotka on kantakirjattu kolmelle eri jalostussuunnalle. Länsimaissa, niin myös Suomessa ratsastus on yksi voimakkaimmin lisääntyvistä harrastusmuodoista. Suomenhevosenkin käyttö tullee voimakkaimmin lisääntymään juuri ratsastusurheilussa lähivuosina. Myös työhevosperinteen ja sitä kautta saatavien hevosmiestaitojen vaaliminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Pienhevonen päihittää monta muuta rotua harrastehevosena mm. voimakkaasti suosiotaan kasvattaneessa aikuisratsastuksessa. Ylivoimaisesti tärkein suomenhevosen käyttömuoto on kuitenkin raviurheilu, josta suomenhevonen saa pääosan tuloistaan. Viime vuonna astutetuista suomenhevostammoista 79% astutettiin juoksijasuunnan oriilla. Kaikista syntyvistä varsoista ei varmasti tule juoksijoita eikä kaikilla sitä edes tavoitella, mutta luku kuitenkin osoittaa raviurheilun merkityksen suomenhevosen säilymiselle. Vuodesta 1924 järjestetyt Kuninkuusravit rakentuvat suomenhevosen varaan. Vaikka viimevuosikymmeninä on lämminveripuolelle tullut paljon suuripalkintoisia kansainvälisiä kilpailuja, on Kuninkuusravit pysynyt ylivoimaisesti suurimpana ravitapahtumana Suomessa ja se kestää suosiossa vertailun pienillä paikkakunnilla järjestettyinäkin Euroopan suurimpien miljoonakaupungeissa järjestettävien ravitapahtumien kanssa.
Aiemmin sanoin, että olemme paljon velkaa suomenhevoselle. Ennen vuoden 1992 Vermon Kuninkuusraveja Pekka Siikala kirjoitti asiasta hyvin kauniisti. Pekka Siikala on palkittu kirjoittaja ja aikoinaan lämminverikasvattaja. Tässä suora lainaus hänen kirjoituksestaan: ”Ilman raviurheilua suomalainen hevonen olisi kuollut sukupuuttoon. Ilman Kuninkuusraveja olisimme kadottaneet ne geenit jotka Suomen hyvinvointiin veivät. Käymällä raveissa maksamme velkaamme. Käymällä Kuninkuusraveissa maksamme velkaa ja hiukan korkoakin. Sen on oltava kunnia-asia jokaiselle suomalaiselle. Meidän on maksettava velkaamme hevoselle, suomalaiselle hevoselle. Sille kuuluisalle suomenhevoselle, sille joka ainoana hevosena tuoksuu oikealle, elämälle, isiemme ja äitiemme perinnölle, suomalaisuudelle. Tänä vuonna lyhennyspäivä on Vermon Kuninkuusraveissa. Itse aion ostaa ainakin kaksi pääsylippua, vaikka yksin liikun. Samaa Suosittelen muillekin. Totisesti! Sen olemme velkaa suomenhevoselle.” Näin siis Pekka Siikala lamavuonna 1992.

Joskus tuntuu, että me nykyajan hevosihmiset emme itse osaa siittävästi arvostaa omaa kansallishevostamme monien vieraiden hevosrotujen lisääntyvän tarjonnan keskellä. Johtuneeko siitä, että olemme itsenäisenä kansakuntana kymmenen vuotta omaa hevosrotuamme nuorempia.

Suomenhevonen on historiansa aikana aina vastannut sille esitettyihin haasteisiin, mutta se kuuluu myös nykyaikaan ja tulevaisuuteen. Siitä on osoituksena lisääntynyt käyttö eri vapaa-ajan sektoreilla ja Kuninkuusravien yhä kasvava kansansuosio.
Suomenhevonen on juhlavuotenaan saanut uskomattoman paljon myönteistä julkisuutta. Suuri kiitos kuuluu järjestelyistä myös niille tuhansille vapaaehtoisille, jotka ovat järjestäneen juhlavuoden tapahtumia. Tämä tapahtuma on yksi niistä. Suomen Hippos ja suomenhevonen 100 –vuotta työryhmä suosittavat yleistä liputusta suomenhevosen päivänä 6.9. Toivon, että te kaikki noudatatte tätä suositusta, sillä niin lippu kuin tyhjä salkokin ovat kannanottoja.

Toivon kaikille kuulijoille hyvää suomenhevosen juhlavuoden jatkoa. Kiitos


Suomenhevosliitto on mukana Kuninkuusraveissa monin tavoin

Suomenhevosliitto on mukana kuninkuusraveissa monin eri tavoin. Esimerkiksi koko 2000 luvun Suomenhevosliitto on hankkinut kuninkuusraveissa kuninkuutta ja kunigattaruutta tavoitteleville hevosille esittelyloimet, joissa yhteistyökumppanina on ollut hevosen omistajan kotikunta.

Kunta on saanut näkyvyyttä, ja ehkäpä hevonen on tullut myös kunnan väelle tutummaksi, niillekin, jotka eivät aktiivisesti harrasta hevosurehilua. Loimet ovat tuoneet toisenlaista näkökulmaa jaloon kilpaan.

Koska monen kunnan talous on todella tiukilla, kustannukset on pidetty kohtuullisena.

Loimista on sovittu järjestävän radan kanssa. Valitettavasti tänä vuonna Kuninkuusraveista vastaavan Kouvolan kanssa ei ole päästy vastaavaan sopimukseen.

06kultori


SUOMENHEVOSTEN PARHAAT 2006

Vanhemmat oriit ja ruunat
o. Saran Salama / Sara-Juulia Perttunen, ORIMATTILA

Vanhemmat tammat
t. B. Helmiina / Talli Ranch Oy/Borgström Reijo, NUIJAMAA
LAPPEENRANTA

5 v oriit ja ruunat
o. A.T. Eko / Tupun Talli & Vidgren Einari, TAIVALKOSKI

5 v tammat
t. Jovenna / Team Jovenna/Nampajärvi Tuula, IMATRA

4 v oriit ja ruunat
o. Poken Poika / V.j. –Tuotanto Oy/Vesala Seppo, SAVERO
ANJALANKOSKI

4 v tammat
t. Suomitar / Tapio Saarimäki, JAKKULA
LAIHIA

SH Monte
o. M.A. Viki / Reijo Litmanen, PIOJÄRVI
PUNKAHARJU

Työmestaruus
t. Laippa / Pasi Tuominen, NUORAMOINEN
SYSMÄ

Koulumestaruus
o. Jaime / Helimaija Pakarinen, JYVÄSKYLÄ

Estemestaruus
r. Pantse R / Paula Erkkilä, ORISMALA
YLISTARO

Kenttämestaruus
t. Riemuliini / Pia Tauro, YPÄJÄ

Valjakkoajo
r. Vinsker / Miia Puhakka & Raisa Takkinen, LIIKKALA
ANJALANKOSKI

Pienhevoset
t. Piipon Salko / Heidi Vahtera, PAIMIO

Lisäksi kokouksessa palkittiin Suomen Hippoksen pronssisella ansiomerkillä Aira Soosalu Joroisilta. Huomionosoituksen sai myös Anton Hatakka Valkeakoskelta poikkeuksellisen aktiivisesta jäsenhankinnasta


Teivon nostalgiasarja tavalliselle hevosharrastajalle

Teivon raviradalla juostaan toukokuussa joka tiistai suomenhevosten nostalgiasarja juhlavuoden merkeissä. Lisäksi suomenhevosta juhlitaan Teivossa 10. heinäkuuta, jolloin raveissa juostaan muun muassa Erilo- lähtö ja Suomenhevosliiton nimikkolähtö.

Teivon Ravien toimitusjohtaja Matti Mahlamäen mukaan nostalgiaa toukokuun sarjoissa on sekä aikatasoitusten hitaat ajat että itse aikatasoitus sarjamääritteenä. Voittajan saama, Suomenhevosliiton lahjoittama kultakellokin taitaa tikittää nostalgia-aikaa…
Paalulta lähdetään 1,40-1,48 sarjamäärityksillä illasta riippuen. Mahlamäki muistuttaa, että Suomessa aikatasoitukset olivat raveissa sarjamäärityksenä poikkeuksellisen pitkään ennen kuin voittosummaan perustuvat määritykset otettiin käyttöön. Ja onhan aikatasoituksia edelleen – toisin kuin muualla maailmassa.

Teivon ravit haluaa nostalgiasarjan avulla juhlia tavallista suomenhevosharrastajaa. Mahlamäen mukaan juhlaseminaareja kyllä riittää pukupuolella, mutta miten on tarjontaa perushevosmiehelle? On tamperelaisten sarja vastaus myös harrastajien pyyntöön inhimillisistä sarjoista aloitteleville suomenhevosille. Näissä sarjoissa hevoset pääsevät juoksemaan samantasoisten kanssa. Tosiasiahan on, että mitä lähemmäksi kesä tulee sen kovatasoisemmiksi muuttuvat voittosummiin perustuvat sarjat aloittelevien suomenhevosten kohdalla.Mahlamäki sanookin, että nyt on pallo harrastajilla kun rata tarjoaa sitä, mitä on pyydetty.

Teivon toimitusjohtaja näkee suomenhevosen tulevaisuuden valoisana myös maamme raviradoilla. Hän uskoo, että suomenhevonen juoksee ravikilpailuissa vastaisuudessakin. Tällä hetkellä karsittujen lista on lämminveripuolella huomattavasti pidempi kuin suomenhevosten kohdalla. Siinä mielessä voisi ajatella suomenhevosen olevan mieluisampikin vaihtoehto ravuriksi. Pääseehän sillä helpommin mukaan.

Matti Mahlamäen lapsuudenmuistoissa vaari ajaa kilpaa suomenhevosella, sillä siihen aikaan ei lämpöisiä vielä maassamme ollut. Mahlamäki on ollut todistamassa myös lämminveristen tulon suomalaiseen raviurheiluun. Suomenhevosta toimitusjohtaja ajattelee lämpöisin ajatuksin, humma on juhlavuotensa ansainnut. Lämminveristen ja suomenhevosten vastakkainasettelun hän soisi loppuvan ja uskookin, että valtaosa raviurheilun suomenhevosharrastajista pitää tallissaan yhtä lailla myös lämminverisiä.

Tiina Ruotsala


SUOMENHEVOSEN KUNNIAKSI JUHLALEVY

Suomenhevosen juhliessa 100-vuotistaivaltaan, ovat lukuisat maamme huippuartistit kantaneet kortensa kekoon ja kunnioittavat ainoan kansallisen hevosrotumme juhlaa 21.3. julkaistavalla juhlalevyllä. Suomen Hippoksen ja tuottajana toimineen William Rinteen kanssa yhteistyössä tuotetulla levyllä esiintyvät: Pate Mustajärvi, Matti Esko, Janne Tulkki, Kari Vepsä, Dave Lindholm, Pauli Hanhiniemi, Jaska Mäkynen, Seppo Tammilehto, Mika Sundqvist, Liisa Tuhkanen, Cathrin ja William Korwenkoski.

Monipuoliselta levyltä löytyy hevosaiheisia kappaleita joka makuun, aina Pate Mustajärven metallisesta tulkinnasta sotahevosesta, Cathrinin herkkään ja raikkaan tunteelliseen tulkintaan varsan riemusta. Levyltä löytyy historiaa, puhuvia hevosia, aaveratsuja, ravitunnelmaa ja heti avausraidalta Liisa Tuhkasen suomenhevosta arvioiva ja kunnioitusta hehkuttava onnittelulaulu ”Kunnon hevonen”. Kuten esiintyjälistasta voi päätellä, käsitellään hevosta iskelmän, countryn ja suomirockin tyyliin rehellisellä asenteella. Kaikki kappaleet ovat, lukuun ottamatta Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemää ”Hummani hei” kappaletta, uusia ja ennen julkaisemattomia.

Suomenhevonen 100 vuotta -juhlalevy julkaistaan 21.3. Vermossa ja sitä voi tilata ennakkoon 20 euron kappalehintaan


Suomenhevostapahtuma Ylivieskan raviradalla 31.3.alkaen klo 10

Ohjelmassa klo 10.00-15.00
– längen teko, Teuvo Isokääntä ja Reijo Jutila
– 2005 työmestari, luokkivaljastusnäytös Immo Uusimäki
– varsan opetus, Elina Vähäkangas
– valokuvanäyttely, Minna Kuusisto
– ravihevonen ja valjaat, Minna Kuusisto
– talutusratsastus, Matti Niiranen
– työkärryjen, rekan, aisojen ja saverikon teko, Hannu Vähäkangas
– pienhevonen esittäytyy
– luokin painaminen, rakovalkean valmistus ja arvontatehtävät,Immo Uusimäki, Pentti Sarja ja Pentti Hanhela
– vanhojen hevosvarusteiden ja työtapojen esittely, Kalervo Tuomikoski
– hevosen kengitys, kengitysseppä työssä
– hevosen rakennearvostelu ja miten näyttelyssä toimitaan hevosen kanssa
– erilaisia aiheeseen liittyviä filmi- ja diaesityksiä
– ratsastusnäytöksiä maneesilla, Pohjoisen Ratsut ry

Kouluille ja oppilaitoksille tarjotaan mahdollisuus osallistua tilaisuuteen, ennakkoilmoittautuminen (ruokailut ja esittelyaikataulu) puh 050 3626526.

Järjestäjät: Kankaan nuorisoseura, Pohjanmaan hevosjalostusliitto ry, Oulun läänin hevosenomistajien yhdistys ry, Pohjanmaan ravi ry, Pohjoisen Ratsut ry, Pohjanmaan Ravinaiset ry, Murron talli, Suomen työhevosseura ry ja Suomenhevosliitto ry.


Suomenhevosliiton puheenjohtaja Jukka Salonen:

JÄNNITTÄVÄ, LÄHELLÄ JA NYKYAIKAINEN

Kiitän lämpimästi Suomen Hippoksen hallitusta päätöksestä viettää näyttävästi suomenhevosen 100-vuotisjuhlaa. Samoin kiitän Hippoksen toimivaa johtoa ja sitä osaa henkilökunnasta, joka on voimakkaasti sitoutunut juhlavuoden järjestelyjen onnistumiseen. Toivottavasti me hevosihmiset olemme luottamuksen arvoisia ja osaamme arvostaa hienoa kansallisomaisuudeksi luokiteltavaa rotuamme. Riippumatta siitä, minkä rotuisia hevosia itse omistamme, meille tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää suomenhevosen kunniakkaan historian tuomaa myönteisyyttä, saada julkisuutta ja luoda hyvää imagoa koko hevosalalle.

Pelkkä korkealentoinen juhlinta ei riitä, vaan tarvitaan toimintaa myös ruohonjuuritasolla. Arvostelijoita varmasti riittää, mutta tekijöistä saattaa olla puutetta. Tässä meillä jokaisella on mahdollisuus toimia. Toivottavasti juhlavuotena unohdetaan eri rotujen välinen turha vastakkainasettelu ja ymmärretään sekä hyödynnetään suomenhevosen tuoma rikkaus raviurheiluun ja esim. Kuninkuusravien osoittama kansansuosio. Vastakkainasettelun tarpeettomuudesta osoituksena on edustamani järjestön jäsenistö, josta suuri osa omistaa sekä suomenhevosia että lämminverisiä.


Vuosikokous Kouvolassa 23.3.

Suomenhevosliitto ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 23.3.2007 alkaen klo. 18.00 Kouvolan Upseerikerholla (os. Upseerintie 5, 45100 KOUVOLA). Esillä sääntöjen 6 §:n määräämät asiat. Kokouksen yhteydessä palkitaan parhaat suomenhevoset vuodelta 2006. Tilaisuudessa mukana Suomen Hippos ry:n hallituksen puheenjohtaja Kalevi Hemilä.
Kokouksen jälkeen iltapala.
Tervetuloa!


JUHLASEMINAARI AVAA SUOMENHEVOSEN VUODEN

Tiistaina 13.2. Helsingissä Finlandia-talolla järjestettävä Suomenhevonen 100 vuotta –juhlaseminaari avaa virallisesti suomenhevosen juhlavuoden 2007.

Tilaisuudessa satavuotiasta suomenhevosta kunnioittaa läsnäolollaan mm. kulttuuriministeri Tanja Saarela. Seminaarissa kuullaan myös Suomen Hippos ry:n hallituksen puheenjohtajan Kalevi Hemilän, Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallituksen puheenjohtajan Tapani Peltosen ja Suomenhevonen 100 vuotta -työryhmän puheenjohtajan Jukka Mäkilän puheenvuorot. Juhlaseminaarin yhteydessä julkaistaan MMT Markku Saastamoisen päätoimittama Suomenhevonen-tietokirja.

Tilaisuuden ohjelma on nähtävissä kokonaisuudessaan Internet-sivuilla http://www.suomenhevonen.info . Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautumiset 26.1. mennessä tiedotusassistentti Elina Paavola, puh. 020 760 5261, s-posti.elina.paavola@hippos.fi.


SUOMENHEVONEN.INFO –SIVUT AVATTU

Juhlavuoden Internet-sivusto www.suomenhevonen.info on avattu. Sivuilta löytyy tietoa kansallisesta hevosrodustamme sekä juhlavuoden tapahtumista. Sivujen palautelomakkeen kautta on mahdollista ilmoittautua mukaan juhlavuoden toteukseen.

Tammikuun juhlavuoden tapahtumia

Pienoisnäyttely suomenhevosesta Jyväskylän yliopiston pääkirjaston 2. kerroksen näyttelyvitriinissä. Näyttely kestää 31.3.2007 asti.

21.1.2007 Suomenhevoskasvatuksen seminaaripäivä Ypäjän Hevosopistolla.

Lisätietoja: www.suomenhevonen.info.

Suomenhevonen palveluhakemisto

Tälle sivulle avataan myöhemmin palveluhakemisto, josta löydät suomenhevoskasvattajat, ravitallit ja ratsastuskoulut sekä muut suomenhevosyritykset.

Yrittäjä, tallinpitäjä tai suomenhevoskasvattaja: ilmoita yrityksesi tai tallisi mukaan hakemistoon! Palvelurekisteri on avoin kaikille yrityksille, joiden toiminta perustuu suomenhevoseen.


Uusi suomenhevosopas valmistunut

TUTUSTU SUOMENHEVOSEEN on tiivis tietopaketti suomenhevosesta. Julkaisu on saanut rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvistä varoista.

Julkaisun toteutuksesta ovat vastanneet yhteistyössä Agropolis Oy, Suomenratsut ry, Suomen Työhevosseura ry, Suomenpienhevosyhdistys ry, Suomenhevosliitto ry, Suomen Hippos, Suomen Hevosenomistajain Keskusliitto, MTT/Hevostutkimus, Hevosopisto Oy sekä Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) Mustialan yksikkö.

Tavoitteena on ollut tiivis tietopaketti suomenhevosen historiasta, tulevaisuudesta, käytöstä ja kasvatuksesta.

Tarkoituksena on tukea suomenhevosen asemaa kansallisena alkuperäisrotuna ja vahvistaa sen käyttöä monipuolisena harraste-, urheilu- ja työhevosena. Tavoitteena on myös korostaa suomenhevosen arvoa ja merkitystä maamme ja erityisesti sen maaseudun yrittäjyystoiminnassa.

Julkaisu on tarkoitettu mm. alan oppilaitoksiin, hevosalan keskusjärjestöille ja maaseudun neuvontajärjestöille käyttöön.

TUTUSTU SUOMENHEVOSEEN on 36 -sivuinen ja A4 – kokoinen nelivärijulkaisu. Teoksessa on lähes 100 valokuvaa joista vanhimmat ovat 1800 – luvulta. Oppaasta on saatavilla englannin-, saksan- ja ruotsinkieliset versiot.

Julkaisun tavoitteena on ollut käytännönläheisen ja informatiivisen oppaan muodossa

  • tuoda esille suomenhevosen kohtaamia haasteita
  • nostaa suomenhevosen arvoa muiden Suomessa käytettyjen hevosrotujen rinnalla
  • tuoda esiin sen monipuolisuutta hyvänä käyttöhevosena sekä lisätä sen käyttöä kaikissa jalostussuunnissa
  • lisätä suomenhevosen houkuttelevuutta vaihtoehtona kasvattajille ja hevosalan aktiivisille harrastajille
  • juhlistaa suomenhevosen kantakirjauksen 100-vuotisjuhlaa vuonna 2007

Julkaisun toimituskunnassa on ollut edustus mukana olevista kumppaneista ja teoksen on toimittanut Margit Ticklén. Hanke käynnistyi kuluvan vuoden alussa.

Opas on maksuton ja sitä toimitetaan toimituskuluja vastaan.

Lisätietoja ja tilaukset,
Merja Tuunanen 020 760 5267 merja.tuunanen@hippos.fi
Suvi Louhelainen 020 760 5248 suvi.louhelainen@hippos.fi


HEVOSALAN VOIMAN NÄYTE

Suomenhevonen 100 vuotta -juhlavuosi käynnistyy helmikuussa 2007. Suomenhevosen juhlavuoden myötä hevosalan toimijoille tarjoillaan ainutlaatuista mahdollisuutta hankkia alalle myönteistä julkisuutta. Tulevana vuonna vietetään hevosalan yhteistä juhlaa, joka tehdään koko hevosalan kattavan yhteistyön voimin.

Alueellisia ja paikallisia juhlavuoden tapahtumia on ilmoitettu Suomen Hippokselle tähän mennessä n. 50. Mukaan ehtii vielä, sillä juhlavuoden tapahtumakalenteria täydennetään vuoden mittaan. Tapahtumakalenteri julkaistaan tammikuussa avattavilla juhlavuoden Internet-sivuilla www.suomenhevonen.info

Järjestäjinä on hevosalan alue- ja paikallisyhdistyksiä sekä yksittäisiä yrittäjiä ja harrastajia. Juhlavuoden tapahtumia voivat olla mm. suomenhevosen esittelyt kouluilla, päiväkodeissa, kesätapahtumissa, koko perheen suomenhevostapahtumat tai konsertit, näyttelyt, luennot ja seminaarit.

Jokainen hevosjalostusliitto on nimennyt alueelleen juhlavuoden alueyhteyshenkilön. Juhlavuoden tapahtumista ilmoitetaan hyvissä ajoin alueyhteyshenkilölle tai suoraan juhlavuoden projektisihteerille. Alueyhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.hippos.fi/hippos/sh2007 . Sivuilta löytyy tapahtumalomake, jolla tapahtuma ilmoitetaan osaksi juhlavuoden tapahtumakalenteria. Sivuilta löytyy myös muuta hyödyllistä tietoa tapahtumanjärjestäjille. Kun tapahtuma on hyväksytty osaksi juhlavuoden tapahtumakalenteria, on tapahtumanjärjestäjällä oikeus käyttää tiedottamisessa Suomenhevonen 100 vuotta -juhlavuoden logoa. Tapahtumanjärjestäjille toimitetaan järjestelyjen tueksi myös juhlavuoden markkinointimateriaalia.

Juhlavuoden valtakunnallisia toimia rahoitetaan opetusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön varoilla. Ainutlaatuisen juhlavuoden toteutumista ovat mahdollistamassa myös valtakunnalliset yritysyhteistyökumppanit: Agrimarket oy, Horze oy sekä Fintoto oy.

Tervetuloa tekemään yhdessä suomenhevosen juhlavuotta 2007!

LISÄTIETOJA

Suvi Louhelainen
projektisihteeri
Suomenhevonen 100 vuotta
puh. 020 760 5248
Gsm. 0400 262 295
s-posti. suvi.louhelainen@hippos.fi


JUHLAVUOSI 2007 JO OVELLA

Suomenhevonen 100 vuotta -juhlavuoden käynnistyminen lähestyy. Juhlavuosi näkyy monissa hevosalan toimissa ympäri Suomen. Suomenhevosen juhlavuosi on markkinoinnillisesti merkittävä ponnistus suomenhevoselle ja koko suomalaiselle hevosalalle. Vuosi 2007 tarjoaa hevosalan toimijoille mahdollisuuden, jota ei ole vara jättää käyttämättä.

Juhlavuoden valtakunnallisesta suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa Suomen Hippos ry sekä Suomenhevonen 100 vuotta -työryhmä. Juhlavuosi käynnistyy 13.2.2007 suomenhevosen juhlaseminaarilla Finlandia-talossa. Helmikuussa lähtee liikkeelle valtakunnallinen Suomenhevonen 100 vuotta -valokuvanäyttely ja toukokuussa suomenhevosen viesti. Viesti huipentuu Kouvolan kuninkuusraveihin, juhlavuoden päätapahtumaan, elokuun 4. ja 5. päivä. Juhlavuosi näkyy näissä vuosisadan kruunajaisissa vahvasti läpi tapahtuman. Syyskuun 6. päivä vietetään valtakunnallista suomenhevosen päivää. Tapahtumia on luvassa lapsille ja nuorille sekä myös vanhemmalle väelle. Suomen Hippos ry suosittelee juhlaliputusta suomenhevosen päivänä. Nämä ja monet muut valtakunnalliset sekä alueelliset ja paikalliset tapahtumat muodostavat yhdessä juhlavuoden tapahtumakalenterin. Tapahtumakalenteri julkaistaan kokonaisuudessaan tammikuussa 2007 avattavilla juhlavuoden internet-sivuilla.

Juhlavuoden tapahtumakalenteri täydentyy alueellisilla ja paikallisilla tapahtumilla. Hevosalan yhdistysten, hevosyrittäjien ja -harrastajien toivotaan ilmoittavan juhlavuoden tapahtumista hyvissä ajoin hevosjalostusliittoon tai juhlavuoden projektisihteerille. Yksittäinen toimija voi antaa oman panoksensa juhlavuodelle mm. tarjoamalla apua alueellisten tapahtumien toteutukseen, esittelemällä suomenhevosta lähiseudun kouluilla, kunnan kulttuuri- tai kesätapahtumissa, järjestämällä omalla tallilla avoimet ovet ja vaikka kutsumalla kunnan tai kaupungin päättäjiä tutustumaan suomenhevoseen. Juhlavuoden brandin alla järjestettävät tapahtumat toteutetaan 1.2.2007 -31.12.2007 välisenä aikana. Apua tapahtumien suunnitteluun saa hevosjalostusliitosta tai juhlavuoden projektisihteeriltä. Ideoista ja suunnitelmasta juhlavuoden tapahtumaksi ilmoitetaan oman alueen hevosjalostusliittoon tai suoraan juhlavuoden projektisihteerille. Alueyhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta

www.hippos.fi/hippos/sh2007.

Juhlavuoden valtakunnallisille toimille saadaan rahoitusta opetusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön varoista. Ainutlaatuisen juhlavuoden toteutumista ovat mahdollistamassa myös valtakunnalliset yritysyhteistyökumppanit.

TERVETULOA TEKEMÄÄN YHDESSÄ SUOMENHEVOSEN JUHLAVUOTTA 2007!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s