Kaarlo Partanen – Kausalan Cassius

Arvonnoissa voittivat

Teivon Kuninkuusraveissa ja Suomenratsujen Kuninkaallisissa tehtyyn kyselyyn tuli vastauksia 1250 kpl. Kaikkien vastanneiden kesken suoritettiin arvonta 21.9.2011. Sen suoritti vanhempi konstaapeli Kalle Pyhälä.

Mikkelin Kuninkuusravien VIP-lipun (1 pv) voittivat:
Aila Kyllästinen Sahalahti, Ina Stenvall Turku, Sari Pakkala Seinäjoki, Hannu Tonteri Hollola, Anne Alhonen Forssa ja Hanna Vainionpää Parkano. Voittajille on ilmoitettu kirjeitse.
Teivon Kuninkuusraveissa palkintona olleen Custom Flexure kilpakärryn voitti Hanna Äijälä Espoosta. Palkinto on toimitettu voittajalle.

Onnittelemme voittajia ja kiitämme kaikkia osallistujia sekä yhteistyökumppaneitamme, Teivon ravit, Mikkelin Kuninkuusravit 2012 ja Custom Sulky !

Kuninkuusravien 2011 arvonta

Arvonnassa Custom Flexure kärryt voitti Hanna Äijälä Helsingistä.

Arvonnan suorittivat Erkki Saario ja Jouko Konsala. Paljon onnea Hannalle:).
Kiitos myös kaikille osastolla kävijöille.

VARSAT VAUHDISSA 2011

Kolmevuotiaille suomenhevosille tarkoitettu Varsat Vauhdissa -kilpailusarja saa jatkoa v. 2011. Lisääntyvä kilpailutarjonta ja uusi 3-vuotiaille suunnattu kilpailusarja (Junnustartti) tuovat muutoksia Varsat Vauhdissa –kilpailusarjan ajankohtaan ja finaalipaikkakuntaan. Finaali juostaan Kuopion V75-ravien yhteydessä la 31.12.2011. Suomenhevosliitto ry lahjoittaa jokaisen alkukilpailun voittajalle loimen. Loppukilpailun ensimmäinen palkinto on vähintään 1500 euroa, minkä lisäksi voittaja palkitaan Suomenhevosliiton lahjoittamalla loimella sekä kultakellolla.

Loppukilpailu ajetaan aiempien vuosien tapaan 2120 metrin tasoitusajona, jossa tammat saavat 20 metrin hyvityksen. Mahdollisessa karsinnassa ovat etusijalla alkukilpailuihin osallistuneet hevoset. Näiden kesken noudatetaan normaalia karsintapistejärjestelmää. Alkukilpailujen sarjamäärityksistä päättävät järjestävät radat.

Kilpailusarjan päivämäärät 2011:
Alkukilpailut
Joensuu	pe 7.10.	TotoTV
Mikkeli	su 23.10.	TotoTV
Pori	pe 28.10.	TotoTV
Kuopio	su 6.11.	TotoTV
Lahti	to 1.12.	TotoTV
Teivo	ti 13.12.	TotoTV
Seinäjoki	ma 19.12.	TotoTV

Loppukilpailu
Kuopio	la 31.12.	V75

Nuorten hevosten omistajien/valmentajien kannattaa huomioida lisääntyvän kilpailutarjonnan tuomat mahdollisuudet. Tavallisten lähtöjen lisäksi on Varsat Vauhdissa –kilpailusarja, uusi Junnustartti –kilpailusarja ja kymmenen Nuorten sarjaa 3-vuotiaille suomenhevosille. Lisääntyvä kilpailutarjonta mahdollistaa ns. tavallisille varsoille kilpailurutiinin hankkimisen lisäksi myös tilaisuuden ansaita palkintorahoja, sillä muutamat huippuvarsat pystyvät osallistumaan vain osaan lähdöistä.

Egoa on on valtakunnan paras 2-vuotias suomenhevonen

Hupikuva hienoin 1-vuotias suomenhevonen

Syksyn luentoillat Teivossa

Hämeen Hevosjalostusliitto yhdessä Hämeen Hevosenomistajain yhdistyksen, Suomenhevosliiton, SRL Hämeen ja Pohjois-Hämeen Hippoksen / Teivon Raviradan kanssa järjestävät perinteiset luentoillat kolmena marraskuun maanantai-iltana.

ma 14.11. Teivon ravirata, Tampere, klo 18-21
”Hevostalouden nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä”: Anne Laitinen, Hippolis

ma 21.11. Teivon ravirata, Tampere, klo 18-21
”Työhevosen jalostus ja hevosmiestaidot”:
Terttu Peltonen, jalostusjohtaja Suomen Hippos ry ja Miika Åfelt, Åfeltin Työhevoset

ma 28.11. Teivon ravirata, Tampere, klo 18-21
”Kilpahevosen ruokinta”:
Eläinlääketieteen tohtori Seppo Hyyppä
Luentotilaisuudet ovat yleisölle maksuttomia. Kahvitarjoilu 3 euroa.

Hevoskynnön suomenmestaruuskisat Eurajoella

Vuojoen kartanon upeassa ja perinteikkäässä kartanomiljöössä ahertaa 27.8.2011 klo 11 alkaen koko joukko väkivahvoja suomenhevosia kyntäjineen. Vuodesta 2007 lähtien järjestettyä hevoskyntökisaa voidaan mielestäni kutsua jo kulttuuriteoksi; vapaaehtoisvoimin kokoon ponnisteltu tapahtuma tarjoaa perinnetietoa suomenhevosesta ja sen työkäytöstä vielä näin nykypäivänäkin. Pala historiaa muuntuu yhden päivän aikana reaaliaikaiseksi tapahtumaksi ja tunnelmassa siirtyy aikaan ennen traktoreita ja koneita.

Vuojoen upea kartanomiljöö. Tervetuloa tapahtumaan!

Eurajoen Kotiseutuyhdistys ry toimii tapahtuman järjestäjänä, tehden yhteistyötä SuoRa ry:n alajaosto Työhevosharrastajien, Vuojoen Kartanon sekä Eurajoen kunnan kanssa. Ilman sponsoreita ei näin suurta tapahtumaa kukaan järjestä, joten Kotiseutuyhdistys ry onkin saanut kivasti yrityksiä ja yhteisöjä tukemaan tapahtuman toteuttamista.

– Kisat saivat alkunsa täällä Vuojoen kartanolla, joka on hieno historiallinen paikka ja jossa on vietetty viime vuosina aina elokuussa Kartanon suviehtoo -nimistä tapahtumaa. Siellä on erilaista vanhan ajan ohjelmaa ja pukeudutaan mm. vanhan ajan asuihin, kertoo Leena Falttu.
– Ikaalislainen Miika Åfelt, ”hevosmies Jumalan armosta” oli ollut tuolloin täällä suviehtoossa ja puhellut että teillä olisi täällä komiat kartanon pellot, joissa voisi vaikka järjestää hevoskyntökisat. Eurajoen kotiseutuyhdistyksen jäsen Osmo Mäki-Jaakkola, joka asuu aivan Kartanon kupeessa, otti onkeensa ja alkoi viritellä asiaa yhdistyksessä. Se saikin tuulta alleen ja jostain oli haalittu sitten ensimmäiset kilpailijat, muistelee Leena Falttu.

Tapahtuman tavoitteena on saada kisaan vanhan ajan tunnelmaa ja järjestäjät ovatkin siinä onnistuneet upeasti. Kilpailijat pukeutuvat vanhan ajan asusteisiin ja kartanoalueella on näytteillä hevosvälineiden lisäksi myös vanhoja traktoreita ja mopoja.
Kisat avaa Eurajoella vuosittain valittavat kartanonherra- ja rouva, jotka tuodaan paikalle asiaankuuluvasti ja näyttävästi hevoskyydillä, kuinkas muutenkaan.

Tänä vuonna tapahtumassa kyntämistä tulee kokeilemaan myös mm Juha Mieto, joten mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa on varmasti tarjolla.

Koko perheen tapahtuma

– Tavoitteena on tehdä kisasta koko perheen tapahtuma, siksi olemme pitäneet tärkeänä, että paikalla on myös lapsille ohjelmaa, kertoo Leena Falttu ja jatkaa – Kokeilemme tänä vuonna tarjota myös ns. Hevoskyntöpakettia eli myynnissä olevaa kesäretkeä, jossa olisi kisojen seuraamisen ja ruokailun lisäksi myös pieni opastus Vuojoen Kartanossa.

Perinteisesti ohjelmistoon on kuulunut aina myös muutakin oheisohjelmaa. On ollut valjastusoppia, kengitysnäytöksiä, lapsille poniratsastusta ja -ajelua, piirtämistä ja hevosenkengän heittoa. Viime vuonna oli myös näytteillä erilaisia hevosrotuja ja kouluratsastusnäytöksiä kyntöjen väliaikoina.

Vaativa kilpailu

Kilpailijoita oli alkuaikana 3-5, mutta jo viime vuonna määrä nousi 8 osallistujaan ja tänä vuonna osallistujia onkin ilahduttavasti jo 9; 4 yksiköissä ja 5 parihevosissa. Sarjoja on kaksi, yksiköt ja valjakot. Kisan arvostelee viisi tuomaria. Kilpailijoita on ollut suhteellisen vaikea saada, sillä kynnön taitajia on vähän ja vaatii se hevosiltakin pitkän kokemuksen. Pystymetsästä ei kisaan kannata lähteä, muuta kuin katsojapuolelle. Kilpailijoiden urakan helpottamiseksi on sallittu ohjastaja eli taluttaja.

Kuvat: Leena Falttu

Mikäli haluat olla jo paikalle tultaessa hyvin varustautunut, kannattaa sinun varustautua Kotiseutuyhdistyksen myymällä kyntökisa –t-paidalla, jonka voi tilata etukäteen numerosta 044-9910075 tai ostaa kisapaikalta!

Tapahtumasta lisää Hevoskyntökisojen kotisivuilta: http://hevoskyntokisat.suntuubi.com/?cat=1

ILOA LÄHIMMÄISELLE – valokuvanäyttely suomenhevosesta

Koti-Kuusela, 7.10.- 21.10.2011 välisen ajan.

Laukaan Hevosystäväiseura ry sekä Suomenhevosliitto ry järjestävät pe 7.10.klo 12.30 alkaen hyvää mieltä lähimmäiselle tuottavan tapahtuman Laukaan Koti-Kuuselassa. Kuuselan tiloihin rakentuu Susanna Hoppulan kokoama valokuvanäyttely ”Suomenhevonen suomalaisessa luonnossa”, joka pitää sisällään yli 40 hevosaiheista valokuvaa. Avajaispäivänä perjantaina 7.10. paikalla ovat myös ystävälliset suomenhevoset Erä-Merta sekä Takslento. Laukaan Hevosystäväinseura ry vastaa näin Petäjäveden Hevosystäväiseuralta saamaansa haasteeseen valokuvanäyttelyn järjestämisestä ja heittävät ”Iloa lähimmäiselle” -haasteen seuraavaksi Pihtiputaalle. Hyvä mieli ja hyvät teot kiertäköön ympäri maakunnan!

Tervetuloa tutustumaan!

Lisätietoja: Paula Jakonen 040-724 75 32

Lehdtijuttu valokuvanäyttelystä

Katajainen juttu

Kataja(Juniperus communis) on ollut aina erittäin arvostettu kasvi. Sitä on sanottu pitkään Pohjolan sypressiksi ja onhan se läheistä sukua Välimeren sypressille. Kautta historian kataja on seissyt rinnallamme ja sitä on käytetty moneen eri tarkoitukseen. Sen lääketieteellinen arvo ei ole uutta: Hippokrates, Plinius ja Dioskorides suosittelivat katajaa sekä virtsaneritystä edistävänä, että haavoja puhdistavana.

Hieronymus Bock kirjoitti yrttikirjassaan vuonna 1577 katajasta, että sen käyttöalueita on mahdoton kuvata. Ensisijassa kataja on aina tunnettu lääkkeenä ja pitkään katajaa sai ostaakin vain apteekeista. Vasta myöhemmin alettiin ymmärtämään, että sitä voi käyttää myös ravinnoksi, niin eläimille kuin ihmisille.

Monilla on sekä vanhaa että uutta tietoa siitä, että katajaa käytettiin sairashuoneiden savustamiseen. Tämä tapa onkin säilynyt meidän päiviimme asti ja tätä desinfioivaa savustusmenetelmää käytetään hyvinkin luonnonmukaisena keinona karjasuojien ja hevostallien puhdistamisessa. Norjassa on ollut yleistä savustaa myös synnytyshuoneita, poikimis- ja varsomissuojia. Tarkoituksena siis puhdistaa ja desinfioida tila.

Katajaan liitetään paljolti myös taikauskoa, kuten että se piti aina istuttaa haudalle. Sitä on pidetty elämän ja kuoleman välisen siirtymävaiheen suojelijana. Jos sielu ei jostain syystä kaivannut ikuiseen lepoon vaan halusi mahdollisuuden palata aina välillä uudelleen elävien maailmaan, se saattoi välillä löytää tyyssijan katajasta. Kataja antoi siis suojapaikan odotuksen väliin.

Jos rakennettiin taloja, perustuksiin kannatti työntää pieni katajan oksa, näin paholaiset pysyivät pirtistä loitolla. Jos istutti katajan pirtin ulkopuolelle, se suojeli varkailta. Katajanmarjojen poimiminen ei ollut sekään mitään yksinkertaista puuhaa, koska katajaa kunnioitettiin, marjoja poimiessa tuli olla paljain päin. Marjat tuli poimia keväällä, mieluiten torstai- iltana, kolme päivää ennen täysikuuta. Jos marjat oli tarkoitus käyttää kaupan edistämiseen, mihin niiden katsottiin olevan hyviä, ne oli poimittava mieluiten ensimmäisenä keskiviikkona uuden kuun jälkeen. Jos katajasta oli välttämättä otettava oksia, ne piti leikata täysikuulla, sillä oikeastaan taloon toi epäonnea, jos katajasta katkaistiin oksia. Siitä huolimatta Juhannusiltana piti ripustaa pieni katajanoksa jokaisen hevosen karsinan yläpuolelle suojelemaan eläimiä pahoilta voimilta.

Kataja tunnettiin myös keittiössä ja ravintona eläimille. Siitä valmistettiin kestäviä työvälineitä vispilästä kapustaan ja eläinten parhaat ruokakulhot oli koverrettu katajasta. Katajaluudalla puhdistettiin niin keittiön astioita kuin tallien lattioita ja seiniä. Eläimet jotka söivät katajaa, maistuivat kuulemma parhailta. Katajan marjoja käytettiin hevosten loishäätöön, samoin yskänhoitoon, näin myös ihmisillä. Reuma ja kihti -tyyppisiin kiputiloihin annettiin katajaa sisäisesti sekä tehtiin katajavihtoja, joilla vihdottiin ihoa. Näin saatiin aikaiseksi tehokas pintaverenkierto ja eräänlainen mikrokuppaus. Kivut, säryt ja kolotukset väheni. Näin mm tänä päivänäkin suosittelen tekemään, hevosten jalkojen hoitoon tämä on mitä tehokkain, myös lihaksisto elpyy. Terävät katajan piikit kyllä pehmenee lämpimässä vesihauteessa ja vihdotessa neulaset pehmenee.

Kataja kasvaa hitaasti. Saattaa viedä satoja vuosia ennen kuin kataja saavuttaa kymmenen metrin korkeuden ja 30 sentin läpimitan. Juuri tämän hitaan kasvun vuoksi katajan puuaines on hyvää ja laadukasta. mm sen vuoksi sitä käytettiin aitojen ja seipäiden ja muiden maatiloilla tarvittavien työvälineiden tekemiseen. On hyvä muistaa, että nykyään kataja on rauhoitettu. Jos kuitenkin päättää sisäisesti esim marjoja tai neulasia käyttää, se ei sovi munuaisvaivoista kärsiville, enkä suosittele sitä tiineiden eläinten käyttöön eikä raskaana oleville naisille. Sen sisältämät erilaiset vaikuteaineet ovat epäsuotuisia heille.

Lopuksi pikkujuttu: Yksi katajan ominaisuus on kertoman mukaan tuoda totuus päivänvaloon. Siksi keskiajalla Euroopassa oli yleistä, että kun tuomari tuomitsi, hänellä oli kädessään katajasauva, jotta ei olisi mitään epäilystä siitä, että tuomittu sai oikeudenmukaisen ja oikean tuomion.

Ja vielä eräs seikka; kun seuraavan kerran käytte vanhoilla hautausmailla, hautakalmistoissa tai käyskentelette perinnemaisemissa, montako katajaa näette?

Kuva ja teksti: Luontoäidin Hevoset/Nina Viitamäki

6.9 Suomenhevosen näyttely (pdf)

Liput salkoon 6.9

Ennätysten kuninkuusravit -artikkeli

Eläingeenivarat-lehti 2011

Kuninkuusraveihin kaukobussilla

Kuninkuus- ja kuningatarkilpaan ilmoitetut

Vuoden parhaat 2010

Vanhemmat oriit ja ruunat:

ERIKASSON
Om. Tuikka Helena & Varjonen Jaakko p. 02-4315868 , Mäyräntie 2 21270 NOUSIAINEN.
Haltija: Bella Varjonen p. 0400-174569, Ojalantie 10 21310 VAHTO

Vanhemmat tammat:

I.P. VIPOTIINA
Om. Rip Rap Team & Juvonen Seppo (Yhteyshenkilö: Hannu Hokkanen, Timonkuja 11, 42300 Jämsänkoski)

5-vuotiaat oriit ja ruunat:

PIHLAJAN AARONI
Om. Stable Aaron Rowan (Rami Lehtomäki, p. 040-8383443), Nummentie 24 b, 27500 Kauttua

5-vuotiaat tammat:

NORIKO
Raija Alahautala, 08-430051 040-7284993 , Palosentie 62 85210 KÄHTÄVÄ, Haltija
(kilpailu): Harmoinen A. & Sirviö K. & Vääränen T. p. 017-54764, Poikkiharjuntie 5, 74700 KIURUVESI

4-vuotiaat oriit ja ruunat:

PIKKU-PERTTI
Kanala, Akseli & Kati, 06-8636008, Tynkkisentie 107 69510 HALSUA

4-vuotiaat tammat:

MIMMIN RUUSU
Koskio Salla & Lahdenperä Rauno p. 040-7628813, Korpelantie 42 37530 LEMPÄÄLÄ

3-vuotiaat oriit ja ruunat:

TÄHEN TOPELIUS
Team Topelius p. 040-5358618 044-5358618, Varpukatu 2 As 6 40630 JYVÄSKYLÄ,
Haltija: Pauli Raivio p. 0400-569625, Oinasjärventie 65 A 41560 SÄKINMÄKI

3-vuotiaat tammat:

TÄRPÄTTI
Laitinen, Eero & Jaakko p. 0400-254520, Vehkokankaantie 131 51440 VUOJALAHTI
Haltija: Jaakko Laitinen p. 0400-254520, Vehkokankaantie 131 51440 VUOJALAHTI

Monté:

LAASERIN KUVA
Om. Teija Lehtonen p. 045-2691875 , Järvenpääntie 2, 82500 KITEE.

Työhevonen:

JOJORIINA
Anne Kupari p. 03-7186986 0400-681166, Tepoontie 525 19370 NUORAMOINEN

Estehevonen:

HUMELI
om. Anniina Anttila p. 050-3479065, Selkätie 43, 48810 KOTKA

Kouluhevonen:

HERKKO HURMAUS
om. Päivi Lammi p. 040-7181236, Kangas-Huhdantie 24, 95300 TERVOLA, leasing:
Heli Rainio p. 040-7450517, Kiettiöntie 120, 21500 PIIKKIÖ

Kenttähevonen:

NAURISKYDÖN ZIL
om. Kangas S.& Nykänen K.& Takala J. p. 0400-686495, Lukkarintie 1-5 L 33, 00680 HELSINKI

Valjakkohevonen:

HESSIN VIHTORI
om. Kalalahti Hannu & Leena p. 040-8618806, Uitontie 142, 32200 LOIMAA

Pienhevonen:

NOTHOLMS TINDRA
om. Nea Helminen p. 050-5166463, Lintukallionrinne 3 F 93, 01620 VANTAA

Haaste Suomenhevosliitolle

Haaste SuoRa suomenhevosliitto2

Suomenhevosilta Kalliojärvellä

Suomenhevosliitto ry ja Pohjanmaan Hevosenomistajat ry järjestävät yhteistyössä suomenhevosillan Kalliojärvellä Isossakyrössä pe 15.4.2011 klo 19.00.

Luennoimassa on asiantuntija ell Esko Oijala Loimaalta suomenhevosen suvuista ja nuoren hevosen opettamisesta. Pääsymaksu 5,-/hlö, sis kahvin. Luvassa myös arvontaa.

Kaikki kiinnostuneet tervetuloa!

Suomenhevonen 2011 kalenterit

Suomenhevonen 2011 seinäkalenterit on postitettu jäsenille. Jos et ole saanut kalenteria, ota yhteteys Reino Haanpäälle puh. 0500 167171

Elämäni suomenhevonen -runokilpailu

Pöytälaatikon salaisuudet esiin ja suuret tunteet ilmoille! Suomenhevonen herättää meissä kaikissa suuria tunteita; millainen on Sinun elämäsi suomenhevonen?

Suomenhevosliitto ry järjestää avoimen runokilpailun kaikille alle 18 -vuotiaille lapsille ja nuorille aiheesta ”elämäni suomenhevonen”. Kilpailuaika on 20.3. – 30.4.2011. Kilpailun 3. parasta runoa julkaistaan tulevassa ”Suomenhevonen” –lehdessä sekä liiton nettisivuilla. Lisäksi kilpailun 3 parasta runoa palkitaan suomenhevosliiton tuotteilla. Julkaisuoikeudet runoihin jäävät kilpailun järjestäjälle. Lähetä runosi sähköpostilla osoitteeseen jaana.stromberg@gmail.com. Runoja voi elävöittää myös runoon liitetyllä valokuvalla tai piirroksella.

”On ihanaa sinut omistaa
ja maastossa mennä vaikka laukkaa.
Meillä on yhdessä kivaa ja sinulla vielä kivempaa,
kun kannan eteesi hieman purtavaa.
Kumpa et niin hotkisi,
minun pyöreä Wilmani.
Äiti sanoi, että olemme kauniita yhdessä,
niin minunkin mielestäni, paras ystäväni, Wilmani.”

”Tähtipäinen pitkäripsi, lumihiutaleinen peite selässään, kääntää itseään tuulta vasten.
Puuterinen turpa ylhäällä värähtäen, laajentuvat sieraimet, lähestyvää tulijaa selvittää.
Ei mitään hätää, se olen minä, ystäväni”